Makrotalous

Taloustieteilijöiltä täystyrmäys työajan lyhentämiselle sääntelyllä

työaika lyhentäminen lainsäädäntö Ekonomistikone ekonomistit

Ekonomistit torjuvat laajasti ajatuksen työajan lyhentämisestä sääntelyn keinoin.

Vain seitsemän prosenttia ekonomisteista pitää päivittäisen säännöllisen työajan lyhentämistä lainsäädännöllä ja yleissitovilla työehtosopimuksilla hyvänä tapana ohjata työaikojen kehitystä Suomessa. Toista mieltä on selvä enemmistö (70 %) ja vajaa neljäsosa (23 %) on kannastaan epävarma tai vailla mielipidettä.

Ekonomistikone selvittää ekonomistien kannat ajankohtaisiin talouden kysymyksiin. Vuonna 2017 aloittaneella Ekonomistikone.fi-sivustolla suomalaisekonomistit, muun muassa Bengt Holmström, Markus Jäntti, Marko Terviö ja Matti Pohjola ottavat kantaa ajankohtaisiin talouden kysymyksiin.

Kommenteissaan taloustieteilijät toteavat, että työaikojen lyhentäminen onnistuisi parhaiten kehittämällä joustavampia tapoja mahdollistaa vapaa-ajan lisääminen.

Esimerkiksi VATT:n tutkimusprofessori Anni Huhtala toteaa vastauksessaan, että edelleen on paljon työtehtäviä, joissa työhön käytetty aika korreloi aikaansaannosten määrän kanssa.

”Niissä tehtävissä, joissa näin ei ole, tuottavuus voi varioida työajan suhteen suurestikin, mutta tutkimuskaan ei osaa yleispätevästi vielä kertoa kuinka. Ehkä työaikakeskustelu kuitenkin pakottaa miettimään, mitä työllä tarkkaan ottaen tavoitellaan”, Huhtala toteaa.

Helsingin yliopiston emeritusprofessori Vesa Kanniainen puolestaan toteaa, että taloustieteen mukaan ihminen on kiinnostunut tuloista ja vapaa-ajasta. Työajan lyhentäminen vahvistaa hänen mukaansa tuottavuutta per työtunti, mutta edellyttää kuukausiansioiden alentamista, mikä saattaa lisätä substituutiovaikutuksen kautta vapaa-ajan kysyntää.

”Jonkinasteinen yleissitovuus on Euroopassa yleistä, mutta maissa, joissa työttömyys on matala, yleissitovuutta ei ole (Ruotsi, Tanska) tai se on väljää (Saksa). Suomen korporatistisessa järjestelmässä yleissitovat työehtosopimukset on luotu työmarkkinoiden insidereiden eduksi”, Kanniainen toteaa.

Työttömyys on Suomessa korkea. Kanniaisen mukaan yleissitovuudella rajataan osa työvoimaa (etenkin matalan tuottavuuden maahanmuuttajat) työn ulkopuolelle ja ne ovat siksi moraalisesti väärin.

”Suomen sanotaan olevan sopimusyhteiskunta, mutta yleissitovuus ei perustu sopimiseen vaan saneluun. Työaikakysymys olisi sovittava yrityskohtaisesti ja yleissitovuuden osalta olisi paikallaan seurata pohjoismaisia esimerkkejä, toki siten, että matalan tuottavuuden työntekijöiden asema turvataan”, emeritusprofessori toteaa.

Svenska Handelshögskolanin professori Topi Miettinen muistuttaa, että hyvinvointi kasvaa, jos vapaa-aika on palvelu/hyödyke, jota kukin voi hankkia omien tarpeidensa ja mieltymystensä mukaan vaihtoehtokustannuksen eikä sen kulutusta rajoiteta keinotekoisesti.

Työajan lyhentämistä sääntelyllä kannattaa Tukholman yliopiston taloustieteen professori Markus Jäntti.

”Parempaakaan ei ole, mutta päämäärät tullee asettaa verrattain vaatimattomasti”, Jäntti perustelee lyhyesti.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös