Biden ja Trump olivat kampanjoidessaan yksimielisiä siitä, että somejättien toimintaa tulisi rajoittaa. Mitä tämä tarkoittaa käytännössä?
Demokraattien Joe Biden varmisti viikonloppuna voittonsa Yhdysvaltain presidentinvaaleissa, mikä on saanut monet pohtimaan, mikä kaikki Yhdysvaltain politiikassa tulee ensi vuonna muuttumaan. Eräällä vähemmän huomiota herättäneellä sektorilla Bidenin ennustetaan kuitenkin jatkavan edeltäjänsä tavoin: myös Biden on nimittäin kertonut haluavansa säädellä yhdysvaltalaisten somejättien toimintaa nykyistä tarkemmin.
Jos Biden jatkaa republikaanien Donald Trumpin viitoittamalla tiellä, saattavat myös seuraavat neljä vuotta olla poliittisesti haastavia Facebookille, Twitterille ja muille sosiaalisen median jättiläisille.
Biden ja Trump vastustavat samoja somejättejä, mutta eri syistä
Vaalikampanjan aikana sekä Trump että Biden ilmaisivat halunsa muuttaa yhdysvaltalaisen internet-lainsäädännön keskeisiin kulmakiviin kuuluvaa vuoden 1996 telekommunikaatiolakia. Lakiin kirjattiin 1990-luvulla yleisesti pykälä 230 -nimellä tunnettu kohta (section 230), jonka mukaan internet-yhtiöt eivät ole lähtökohtaisesti vastuussa muiden käyttäjien heidän sivustoillaan julkaisemasta materiaalista.
Kiistely suhteellisen mitättömältä tuntuvasta lakipykälästä voi tuntua oudolta, mutta lailla on nykyään varsinkin sosiaalisen median palveluille valtava merkitys. Pykälän myötä internet-yhtiöt eivät esimerkiksi sanomalehtien tapaan ole juridisessa vastuussa materiaalista, joita palvelujen käyttäjät lisäävät sosiaalisen median tarjoamille sivuille. Samalla yhtiöt ovat saaneet vapaat kädet siivota sivustojaan haitalliseksi katsomastaan materiaalista ilman, että sivustoja voitaisiin haastaa oikeuteen käyttäjiensä sananvapauden rajoittamisesta.
Lain alkuperäisenä tarkoituksena oli suojella uusia internet-yhtiöitä turhilta oikeudenkäynneiltä. Lain alkuperäisenä innoittajana toimi The Wolf of Wall Street -elokuvasta tuttu Stratton Oakmont -välitysliike, joka haastoi 1990-luvulla yhdysvaltalaisen internet-palveluntarjoajan oikeuteen, koska palveluntarjoajan ylläpitämällä keskustelupalstalla joku syytti välitysliikettä rikoksista. Palveluntarjoajan tulkittiin oikeudessa olevan keskustelupalstan julkaisija, joka on vastuussa käyttäjien siellä julkaisemasta materiaalista. Pykälän 230 myötä tällainen tuomio ei olisi Yhdysvalloissa enää nykyään mahdollinen.
Trumpia laki on ärsyttänyt, koska Trump koki varsinkin Twitterin rajoittaneen lain varjolla hänen twiittaamistaan. Twitter on tämän vuoden aikana osittain piilottanut kymmeniä Trumpin twiittejä, joiden Twitter katsoo rikkoneen palvelun käyttöehtoja. Tämän seurauksena Trump ja monet muut republikaanit ovat syyttäneet ahkerasti Twitteriä ja muita sosiaalisen median palveluita puolueellisuudesta republikaaneja vastaan.
Biden taas on vastustanut samaa lakia, koska hänen mielestään sosiaalisen median alustat pystyvät lain vuoksi pakoilemaan vastuuta palveluissa leviävän disinformaation levittämisestä. Biden totesi esimerkiksi New York Timesin haastattelussa tammikuussa 2020 hyvin yksiselitteisesti, että hänen mielestään koko pykälä 230 pitäisi kumota. Sosiaalisen median yhtiöiden vastainen toiminta ei kuitenkaan saanut Bidenin vaalikampanjassa läheskään samanlaista huomiota osakseen kuin se sai Trumpin kampanjassa.
Paljonko somejättien toimintaa lopulta rajoitetaan?
Sosiaalisen median jättiläiset ovat pykälään 230 liittyneen keskustelun lisäksi olleet tänä vuonna muutenkin poikkeuksellisen tarkassa syynissä Washingtonissa, jossa sekä demokraatit että republikaanit ovat hyökänneet avoimesti somejättien toimintaa vastaan.
Lokakuussa Yhdysvaltain edustajainhuone sai valmiiksi raportin, jossa syytettiin useita teknologiayhtiöitä – mukaan lukien Facebookia ja Twitteriä – monopolimaisesta toiminnasta. Raportissa esitettiin, että kongressin pitäisi pohtia mahdollisuutta hajottaa teknologiajättejä, jotta näiden monopoliasema ei kasvaisi liian voimakkaaksi.
Raportin laatineessa komiteassa oli muun edustajainhuoneen tapaan demokraattienemmistö, eivätkä komitean republikaaniedustajat allekirjoittaneet raportin lopputulosta. Tästä huolimatta myös republikaanit ilmaisivat tukensa voimakkaille kartellienvastaisille toimille teknologiajättejä vastaan, joskin republikaanien varsinaiset toimenpide-ehdotukset erosivat jonkin verran demokraattien ehdotuksista.
Pian edustajainhuoneen raportin jälkeen republikaanienemmistöinen senaatti kutsui Facebookin, Twitterin ja Googlen johtajat kuultavaksi juuri pykälän 230 vuoksi. Vaikka myös senaatissa demokraattien ja republikaanien näkemykset somejättien aiheuttamista ongelmista erosivat, ilmaistiin kummassakin puolueessa selkeää halua tehdä merkittäviä muutoksia pykälän 230 sisältöön.
Demokraattien uskotaan säilyttävän enemmistönsä Yhdysvaltain edustajainhuoneessa myös näiden vaalien jälkeen, mikä helpottaisi lokakuun raportissa esitettyjen toimenpide-ehdotusten läpiviemistä. Senaatissa – joka demokraattien olisi myös saatava puolelleen merkittävien lainsäädäntöhankkeiden edistämiseksi – republikaanien uskotaan kuitenkin säilyvän niukasti enemmistössä, mikä luonnollisesti hankaloittaisi demokraattien pyrkimyksiä. Sekä edustajainhuoneen että senaatin ääntenlaskenta on kuitenkin vielä kesken, eikä kummankaan kamarin voittaja ole vielä varmasti selvillä.
Jos valta kongressissa jakautuu, olisi esimerkiksi Wall Street Journalin haastattelemien asiantuntijoiden mukaan pykälää 230 koskevien lakimuutosten läpivieminen todennäköisesti hankalaa. Somejättien liiketoiminnan näkökulmasta tämä olisi tietysti positiivinen asia.
Toistaiseksi on kuitenkin vielä mahdotonta sanoa, millaisiin toimenpiteisiin vaatimukset sosiaalisen median jättiläisten toiminnan rajoittamisesta lopulta johtavat. Selvää on kuitenkin se, että Facebook, Twitter ja muut sosiaalisen median palvelut ovat nyt Yhdysvalloissa kovemman poliittisen paineen alla kuin kertaakaan aikaisemmin yritysten historiassa.
