Seura-lehti kertoo parikymppisen Joonan opiskeluaikana alkaneista rahaongelmista.
Opintotuki ja opintolaina eivät riittäneet elämiseen, joten Joona turvautui pikavippeihin. Pahimmillaan niiden korko hipoi 40 prosentin vuosikorkoa.
Opiskelija joutui klassiseen velkaantumiskierteeseen, jossa lainoja maksetaan uudella lainalla. Myöhemmin hänen siirryttyä työelämään, ei verojen jälkeinen 1800 euron kuukausipalkka riittänyt kattamaan lainojen kuukausieriä.
Kulutusluottoa oli kertynyt yhteensä noin 33 000 euroa.
Ennen kuin opiskelija joutui ulosottoon, hänen työnantajansa Restel tarjoutui antamaan apua. Työnantaja oli alkanut tarjota Takuusäätiön talous- ja velkaneuvontaa. Joona sai Takuusäätiön takaaman pankkilainan, joka kattoi kaikki hänen kulutusluottonsa.
Opiskelija sai niin sanotun yhdistelmälainan, jonka korko oli tavallisen pankkilainan suuruinen ja kuukausierä laski 500 euroon kuukaudessa. Yhdistelmälainansa ehtona oli, että Joona otti itselleen luottokiellon.
Viime vuoden aikana maksuhäiriömerkinnän saaneiden ihmisten määrä on noussut 4 800 kappaleella. Kasvu on 1,3 prosenttia.
Kuluttajat saivat Suomessa vuoden 2019 aikana yhteensä 1,8 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää eli 20 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Valoa synkkiin lukuihin löytyy nuorista.
”Kaikissa alle 30-vuotiaiden ikäryhmissä maksuhäiriöisten henkilöiden osuus pieneni hiukan. Tämä on ilahduttava signaali, vaikka kokonaisuutena tilastot ovatkin melko ikävää luettavaa”, kertoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastiedosta.
Syyskuussa 2019 voimaan astunut lakimuutos kuluttajaluotoista aiheutuvan ylivelkaantumisen ehkäisemiseksi ei ole tuonut käännettä maksuhäiriökehitykseen.
”Uusia merkintöjä tuli paljon, mutta ne kohdistuivat hiukan entistä pienemmälle joukolle ihmisiä. Samat henkilöt ovat velkaantuneet moneen suuntaan, jolloin ongelmien kasautuessa häiriöitä tulee nopeasti useita. Tämän trendin kääntäminen edellyttää positiivisen luottotiedon nykyistä laajempaa käyttöä. Silloin yrityksillä olisi kirkkaampi kuva kuluttaja-asiakkaansa muista vastuista ja riskeistä jo ennen maksuhäiriömerkintää”, Jouni Muhonen pohtii.
Takuusäätiön Velkalinja- ja chat-neuvontaan tuli viime vuonna 45 800 yhteydenottoa. Määrä oli lähes 3 000 enemmän kuin aiempana ennätysvuonna 2018.
Takuusäätiö kertoo tiedotteessaan, että sen veuvojat kohtasivat 25 prosenttia edellisvuotta enemmän asiakkaita, joilla oli vakuudetonta velkaa yli 50 000 euroa.
Velkaantuneet kansalaiset maksavat Takuusäätiön mukaan edelleen aiempia velkojaan uudella velalla, mikä kasvattaa kokonaisvelkamäärää. Näin on tehnyt peräti 80 prosenttia Takuusäätiön neuvonnan asiakkaista, ja uudella velalla he haluavat välttyä maksuhäiriömerkinnältä ja ulosottoperinnältä.
