Jotta yritykset pysyisivät menestyksekkäästi mukana muuttuvassa liiketoimintaympäristössä, niiden pitäisi keskittyä prosesseihin, jotka auttavat työntekijöitä hyväksymään muutokset ja sopeutumaan muutoksiin, sekä samalla rohkaisemaan työntekijöitä tuomaan lisäarvoa organisaatioon.
”Investoiminen inhimilliseen pääomaan on välttämätöntä, jotta voidaan vastata liiketoimintaympäristön muutoksiin”, kertoo Vaasan yliopistossa keskiviikkona 13. tammikuuta väittelevä Federica Polo.
Polon tuotantotalouden väitöstutkimus ehdottaa kolmea eri strategiaa inhimillisen pääoman kehittämiseksi organisaatioissa. Nämä ovat oikean osaamisen tunnistaminen, koulutuskulttuurin kehittäminen osaamisen päivittämiseksi ja työntekijöiden osallistaminen heidän työtään koskevaan päätöksentekoon.
Kun toiminnan tarpeet muuttuvat nopeasti, organisaatiot tarvitsevat työntekijöitä, jotka ovat paitsi korkeasti koulutettuja, myös mukautuvia, ja valmiita oppimaan nopeasti ja kehittymään ammatissaan.
Tunnista oikeat taidot uusien liiketoiminnan tarpeiden tukemiseksi
Polo on tutkimuksessaan suunnitellut ja toteuttanut osaamismallin, joka auttaa johtajia kääntämään liiketoimintastrategiansa tulevaisuuden tiedoiksi, taidoiksi ja kyvykkyyksiksi, joita ”tulevaisuuden työntekijällä” ja ”tulevaisuuden johtajalla” pitäisi olla hallussaan pystyäkseen toimimaan menestyksekkäästi organisaatiossa.
Tulokset osoittavat, että organisaatiossa tarvitaan paitsi digitaalisen ja energia-alan teknisiä osaajia, myös työntekijöitä, joilla on hyvät vuorovaikutustaidot ja jotka pystyvät luomaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja tuomaan innovaatioita organisaatioon.
Johtaja ei ole tärkein tekninen asiantuntija, mutta hänellä tulee olla kyky valmentaa ja johtaa tiimiä, ja siten edistää hyvää työilmapiiriä.
Organisaatioiden on kehitettävä sellainen koulutuskulttuuri, joka suosii muutosprosessia ja uuden osaamisen kehittämistä vastaamaan liiketoiminnan tavoitteita.
Väitöstutkimuksen mukaan investoinnit koulutukseen ja oppimiseen ovat välttämättömiä yksittäisten taitojen ja strategisten tavoitteiden yhteensovittamiseksi. Tämä puolestaan tuottaa arvokasta ja ainutlaatuista inhimillistä pääomaa, joka vastaa muutokseen ainutlaatuisella tavalla, jota kilpailijoiden on vaikea jäljitellä.
Tulokset osoittavat, että samassa organisaatiossa voi olla erilainen käsitys koulutuksesta vastaajien osaston, yksikön tai roolin mukaan. Organisaatiot, joissa johdolla ja työntekijöillä on samanlainen koulutuskulttuuri, sopeutuvat helposti muutoksiin.
Osallista työntekijät päätöksentekoon
Työntekijöiden muutosvastarinta organisaatiomuutoksessa voi haitata työtyytyväisyyttä ja suorituskykyä.
Polo analysoi tutkimuksessa osallistavaa ergonomista interventiota tuotantolinjan uudistamisen yhteydessä monikansallisessa yrityksessä. Tutkimus tarjoaa yritysjohdolle selkeää näyttöä siitä, että osallistaminen lisää työntekijöiden työtyytyväisyyttä, hyödyllisyyden tunnetta sekä tuottavuutta.
Kaikki väitöskirjan artikkelit on suunniteltu tuomaan käytännön näkemyksiä tutkimukseen osallistuville organisaatioille.
Tutkimus on kokoelma tapaustutkimuksia, joissa kirjoittaja pyrki yhdessä yritysten ja julkisen sektorin organisaatioiden kanssa selvittämään, miten henkilöstökäytäntöjä voidaan toteuttaa inhimillisen pääoman lisäämiseksi. Johtajat ja avainhenkilöt ovat olleet suoraan mukana henkilöstöhallinnon käytäntöjen toteuttamisessa, tiedonkeruussa ja keskustelussa tutkimuksen tuloksista.
Väitöskirja ja väitöstilaisuus
Federica Polo (2020) Valorizing Human Capital for dynamic organizations through the triad of training-competency models-participation. Acta Wasaensia 455. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.
Julkaisun pdf: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-476-938-9
M.Sc. Federica Polon tuotantotalouden alaan kuuluva väitöstutkimus ”Valorizing human capital for dynamic organizations through the triad of training-competency modeling-participation” tarkastetaan keskiviikkona 13.1.2021 klo 12 Vaasan yliopistossa.
Väitöstilaisuus järjestetään etäyhteyden kautta: https://utu.zoom.us/j/63535073720
Meeting ID: 635 3507 3720
Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Jorge Filipe da Silva Gomez (Universidade de Lisboa) ja kustoksena professori Jussi Kantola. Väitöstilaisuus on englanninkielinen.
