Komitea ei ollut johtopäätöksissään yksimielinen.
Maakuntaveron käyttöönottoa selvittänyt komitea on saanut työnsä valmiiksi. Parlamentaarisen maakuntaverokomitean tehtävänä oli selvittää ja arvioida maakuntien verotusoikeutta maakuntien rahoituslähteenä.
Komitea ei esitä tässä vaiheessa maakuntaveron käyttöönottoa. Sen mukaan pelkästään sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävien siirtäminen hyvinvointialueille ei vielä luo perustetta maakuntaverolle.
Komitea tarkasteli maakuntaveron lähtökohtia sekä Suomeen perustettavien hyvinvointialueiden tehtäviä ja rahoitusta kolmen skenaarion avulla. Komitea arvioi maakuntaveroa eri näkökulmista ja tarkasteli sen edellyttämiä muutoksia vero- ja tasausjärjestelmään.
Komitean mukaan keskeisimmät maakuntaveron käyttöönottoa tukevat argumentit liittyvät alueellisen itsehallinnon sisältöön, taloudellisiin kannusteisiin sekä investointien rahoitukseen.
Maakuntaveron käyttöönottoa vastaan puhuvista seikoista keskeisimmät ovat puolestaan sen työn verotukseen aiheuttama kiristymispaine sekä alueiden eroista seuraavat riskit verotuksen alueellisten erojen kasvuun ja palveluiden yhdenvertaisuuden heikkenemiseen.
Komitea toteaa, että nyt valmisteilla olevassa valtion rahoitukseen perustuvassa rahoitusmallissa valtiolla on käytettävissään kaikki valtion tulot sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoittamiseen. Sosiaali- ja terveysmenojen kasvun aiheuttama verotuksen kiristymispaine kohdistuu näin kaikkiin verolajeihin, myös esimerkiksi kulutusverotukseen ja pääomatuloverotukseen.
Jos sen sijaan maakuntavero otettaisiin käyttöön, sen veropohjana tulisi käytännössä kyseeseen ansiotulot. Silloin maakuntaveron käyttöönotto kohdistaisi kiristyspaineen työn verotukseen, jonka kireys on jo nyt verojärjestelmämme keskeisin ongelma, komitea toteaa.
Komiteamietintöön sisältyy kuitenkin neljän jäsenen eriävät mielipiteet.
Komitean johtopäätöksiin eriävän mielipiteensä jättäneet vasemmistoliiton kansanedustaja Pia Lohikoski ja vihreiden Mari Holopainen kertovat, että ”maakuntaveron kanssa vatuloinnin on syytä loppua”.
”Hyvinvointialueiden taloudellinen itsenäisyys vaatii verotusoikeuden ja sen valmistelu tulee käynnistää ripeästi. Näin vahvistetaan tilivelvollisuutta veroja maksavia asukkaita kohtaan”, Lohikoski kertoo.
Maakuntaveroa ei kuopattu pysyvästi
Komitea toteaa, että maakuntaveron käyttöönoton tarpeellisuutta tulisi arvioida siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta on saatu riittävästi kokemusta ja jos tehtäväkenttää mahdollisesti olennaisesti laajennetaan. Tällöin tulisi tarkastella laajasti julkisen sektorin tehtäviä, rahoitusta ja veronsaajien asemaa.
Komitean saamien laskelmien mukaan muualla kuin Uudellamaalla alkuvaiheen kahden prosentin maakuntavero nousisi vuosiin 2030 ja 2040 ulottuvissa skenaarioissa jopa 4–5 prosenttiin. Alueelliset erot veroasteissa saattaisivat nousta hyvin korkeiksi.
Komitean jäsenenä toimineen kokoomuksen varapuheenjohtaja Anna-Kaisa Ikosen ja varajäsenenä toimineen kansanedustaja Matias Marttisen mielestä komitean selvityksen perusteella maakuntavero olisi pitänyt kuopata pysyvästi.
Kokoomus jätti komitean mietintöön eriävän mielipiteen, koska se katsoo, että komitean johtopäätöksenä olisi pitänyt selkeästi esittää, ettei maakuntaveron käyttöönotolle ole perusteluita.
”Maakuntavero nostaisi kokonaisveroastetta, heikentäisi verojärjestelmän selkeyttä ja läpinäkyvyyttä sekä johtaisi todennäköisesti yhä suurempaan palveluiden ja verojen eriytymiseen alueiden välillä. Siellä missä asukaskohtaiset sote-kustannukset ovat suuremmat, on myös heikompi veropohja”, Ikonen sanoo.
Ikosen ja Marttisen mukaan komitean mietinnön johtopäätöksissä tuodaan realistisesti ja neutraalisti esille maakuntaveron ongelmat. Kokoomusedustajien mielestä komitean mietinnössä esitetty kritiikki veroa kohtaan on niin murskaavaa, että hallituksen on syytä luopua kokonaan maakuntaveron valmistelusta.
”Maakuntavero johtaisi väistämättä nykyistä korkeampaan työn verotukseen. Pidän erittäin vaarallisena yhtälönä, jos nopeasti kasvavat sosiaali- ja terveysmenot ja työn verotus kytketään toisiinsa. Tällaisen veronkiristysautomaatin luomisella olisi hyvin haitalliset seuraukset työnteolle ja myös työllisyydelle”, Marttinen sanoo.
Maakuntavero käyttöön aikaisintaan 30-luvulla
Maakuntaverokomiteassa jäsenenä ollut Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen pitää komitean selkeitä johtopäätöksiä hyvin perusteltuina ja oikeaan osuvina.
”Komitea torjui selvin sanoin maakuntaveron hallituksen sote-uudistuksessa esittämien hyvinvointialueiden rahoituksessa”, Lehtinen toteaa.
Maakuntaveron tarpeellisuus ei tule komitean linjausten mukaan jatkossakaan arvioitavaksi, ellei hyvinvointialueiden tehtäviä päätetä olennaisesti laajentaa.
Lisäksi ennen mahdollisten uusien veroratkaisujen arviointia on hallituksen nyt esittämän hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta saatava ensin riittävästi kokemuksia.
Lehtinen arvioi, että komitean nyt tekemillä linjauksilla maakuntavero otettaisiin käyttöön aikaisintaan 2030-luvulla, jos koskaan.
”Monialaisia maakuntia ei ole näköpiirissä ja hyvinvointialueiden tehtäväkentän olennainen laajentaminen näyttää muutoinkin aika epätodennäköiseltä.”
Lehtinen korostaa maakuntaveron vaikutusten monipuolista arviointia hyvinvointialueiden rahoituksen lisäksi myös valtakunnallisen veropolitiikan harjoittamisen kannalta. Kulloisenkin hallituksen ja eduskunnan on voitava tehokkaasti säädellä verotuksen tasoa ja rakennetta koko maassa.
”Uusien verottajien lisääminen nykyisten rinnalle olisi tuottanut monia komiteankin esiin nostamia ongelmia ja kiristyspaineita erityisesti ansiotulojen verotuksessa”, Lehtinen toteaa.
