Stora Enson maajohtaja ja Metsäteollisuus ry:n hallituksen puheenjohtaja Seppo Parvi uskoo metsäteollisuuden aseman Suomen merkittävimpänä vientialana säilyvän tulevaisuudessa.
Seppo Parvi uskoo, että uudet ja vireillä olevat investoinnit osoittavat sitoutumista myös Suomeen. Ne ovat investointeja tulevaisuuteen ja niillä varmistetaan kyky olla uusien metsäteollisuuden tuotteiden kehittämisessä ja tuottamisessa globaalisti eturivissä.
”Vaikka huomio on nyt paperin kysynnän laskussa, kysyntä lisääntyy kartonkipohjaisissa sekä kuluttaja- että kuljetuspakkauksissa. Olemme muuntaneet vanhoja paperitehtaita ja koneita näiden kasvavien tuoteryhmien tuotantoon. Kun tähän lisätään uudet kehitysvaiheessa olevat puupohjaiset biotalouden tuotteet, metsäteollisuuden asema merkittävimpänä vientialana tulee varmasti säilymään”, Parvi toteaa.
Esimerkiksi Metsä Group kertoi helmikuussa päättäneensä rakentaa 1,6 miljardin euron uuden biotuotetehtaan Kemiin. Rakennusvaiheen aikana jätti-investointi työllistää 15 000 työntekijää.
Investointi on Suomen kansantaloudelle merkittävä: sen arvo on 1,6 miljardia euroa ja se on Suomen metsäteollisuushistorian kaikkien aikojen suurin investointi kotimaahan. Metsä Groupin mukaan Kemin biotuotetehdas lisää Suomen vuotuista vientiä noin puolella miljardilla eurolla, ja vuotuinen positiivinen tulovaikutus Suomeen puuraaka-aineen arvon ja suomalaisen työn oston kautta on myös noin puoli miljardia euroa.
Digitalisaation on väitetty näivettävän Suomen metsäteollisuuden, koska se vähentää paperin kysyntää. Parvi ei näe digitalisaatiota uhkana.
”Vuosien varrella se on muuttunut mahdollisuudeksi, kun on nähty verkkokaupan vahva kasvu. Tavarat pakataan kartonkituotteisiin ja muovipohjaiset suojamateriaalit voidaan korvata puupohjaisilla uusiutuvuilla ratkaisuilla.”
Valmistelussa olevat EU:n Green Deal ja Single Plastic direktiivi aiheuttavat Parven mukaan uusia haasteita, jos pienikin muovin käyttö kartongin pinnoitteena tekee siitä kokonaan muovisen tuotteen.
”Siitä seuraa, että on saatava uutta vauhtia tuotekehitykseen ja löydettävä uusia pinnoitemahdollisuuksia ja ratkaisuja muovin täyteen korvaamiseen.”
Monet uudet tuotteet ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta niillä tulee olemaan kansainväliset markkinat. Puupohjaiset biotuotteet ovat tästä esimerkkejä.
”Biopolttoaineet on yksi esimerkki tuoteryhmästä, missä on jo pitkälle kaupallistettua volyymia. Suomessa on kehitetty puupohjaista tekstiilikuitua korvaamaan puuvillaa ja kemian teollisuus käyttää mäntyöljyä ja sen jalosteita uusiin tuotteisiin. Puun sidosaineen, ligniinin käyttömahdollisuuksia tutkitaan monilla aloilla kuten grafiitin korvaajana akkuteknologiassa ja hiilikuidun korvaajana teollisuudessa”, Parvi kertoo.
lmastopolitiikka tukee myös puurakentamisen kasvua. Parven mukaan fossiilisia tuotteita korvaavia ratkaisuja voidaan tehdä laajamittaisesti myös rakentamisessa.
”Päästöjä aiheuttavat betoni-ja terärakentaminen voidaan korvata massiivipuuratkaisuilla. CLT- (Cross Laminated Timber) ja viilupuu(LVL)-teknologia mahdollistaa korkeiden, laadukkaiden kerrostalojen rakentamisen.”
Parvi näkee puurakentamisen maailmanlaajuisesti kasvavana alana ja esimerkiksi Stora Enso aikookin lisätä tuotantokapasiteettia kysynnän kasvun myötä.
”Rakennuttajien ja rakennusliikkeiden kiinnostus puurakentamista kohtaan on lisääntynyt selvästi. Myös isoja projekteja, kuten hotelleja ja toimistorakennuksia rakennuttavat sijoittajat ovat kiinnostuneet puurakentamisesta pitkälti sen nopeuden ja laadun ansiosta. Myös se, että rakentamisen säädöksissä puurakentaminen on saatu enemmän samalla viivalle betonirakentamisen kanssa, vaikuttaa puun käytön kasvuun”, Parvi toteaa.
