Palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien maksamisen työnantajan maksukyvyttömyyden varalta. Palkkaturvana maksetaan työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia, joiden peruste ja määrä on saatu selvitettyä.
Palkkaturvan hakijana voi olla työntekijä tai työntekijäjärjestö, jolle työntekijä on siirtänyt saatavansa perittäväksi. Jos työnantaja on konkurssissa, palkkaturvaa voi hakea asetuksella säädettävin edellytyksin myös työntekijöiden lukuun konkurssipesä.
Työntekijällä on siis oikeus saada työsuhteesta johtuvat saatavansa maksetuiksi valtion varoista palkkaturvana, jos työnantaja on tehnyt konkurssin tai on muutoin maksukyvytön. Palkkaturvan saamiseksi edellytetään, että työ on tehty Suomessa tai suomalaisen yrityksen palveluksessa ulkomailla ja että työntekijällä on kotipaikka Suomessa.
Yrityksen toimitusjohtajalla ei ole oikeutta palkkaturvaan, koska hän ei ole työsuhteessa. Saatavilla tarkoitetaan esimerkiksi palkkaa, vuosilomakorvausta, päivärahoja, matkakustannusten korvausta tai korvausta perusteettomasta irtisanomisesta.
Palkkaturvalain perusteella työntekijälle maksettavan palkkaturvan enimmäismäärä on pysynyt ennallaan 15 200 eurossa vuodesta 1999 lähtien.
Hallituksen mielestä palkkaturvan enimmäismäärän korotus vastaisi paremmin työntekijöiden nykyistä palkkatasoa. Koronaepidemian vuoksi on odotettavissa, että yritysten maksuvaikeudet lisääntyvät ja palkkaturvaa hakevien työntekijöiden määrä sekä palkkaturvasta haettavat saatavat kasvavat.
Hallitus aikoo kiirehtiä koronavirusepidemian takia enimmäismäärän nostoa. Palkkaturvalain lisäksi muutettaisiin merimiesten palkkaturvalakia. Muilta osin palkkaturvalain uudistus toteutetaan myöhemmin.
Työ- ja elinkeinoministeriö järjestää lakimuutoksista lausuntokierroksen 1.4.–26.4.2021. Hallituksen tavoitteena on antaa esitys eduskunnalle toukokuussa, jonka jälkeen enimmäismäärän nosto tulisi voimaan mahdollisimman pian.
Palkkaturvaa haetaan työ- ja elinkeinotoimistosta kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun saatava on syntynyt.
