Talouden trendit

Tutkimus: Näin persoonallisuus vaikuttaa taloudelliseen riskinottoon

Ulospäin suuntautuneet ekstrovertit panostavat useammin ja enemmän ravipelien verkkovedonlyöntiin.

Taloudellinen riskinotto riippuu monesta tekijästä, mutta luultavasti myös ihmisen persoonallisuudesta. Erityisen ulospäinsuuntautuneet tai vähemmän tunnolliset ihmiset panostavat tuoreen tutkimuksen mukaan raveihin keskimäärin 570–750 euroa muita pelaajia enemmän vuodessa.

Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston tuore tutkimus valottaa ulospäinsuuntautuneisuuden ja tunnollisuuden yhteyttä ravivedonlyöntiin netissä.

Journal of Personality -julkaisussa huhtikuussa ilmestyneessä tutkimuksessa on yhdistetty Puolustusvoimilta saatu aineisto persoonallisuuden piirteistä, peliyhtiöltä saatu ravivedonlyöntiaineisto ja Tilastokeskuksen tuottama aineisto kaikkien pelaajien taustamuuttujista.

Ekstrovertit ja tunnolliset hakevat uhkapelistä eri asioita

Tutkimus rajoittui tarkastelemaan vain miehiä, sillä naisten määrä yhdistelmäaineistossa oli erittäin vähäinen.

Ulospäinsuuntautuneet ja tunnolliset toimivat eri tavalla netin ravivedonlyönnissä.

”Ekstrovertit ihmiset nauttivat sosiaalisista tilanteista ja muiden seurasta, ja he hakeutuvat myös muita mieluummin tilanteisiin, jotka kokevat palkitsevina”, kertoo kognitiotieteen dosentti Jussi Palomäki.

Ekstrovertit ovat persoonallisuudeltaan ulospäinkääntyneitä ihmisiä ja he orientoituvat ulkoisen maailman kautta sekä sopeutuvat helposti ulkoiseen maailmaan. 

Tunnolliset ihmiset puolestaan ovat huolellisia ja nauttivat selkeistä säännöistä ja sopimuksista ja asioiden loppuunsaattamisesta. He ovat säntillisiä myös rahankäyttönsä suhteen eivätkä ota elämässään hallitsemattomia riskejä.

Ravivedonlyöntiin tunnolliset panostavat Palomäen mukaan maltillisesti.

”Aikaisemmissa persoonallisuustutkimuksissa on usein ollut haasteena se, että persoonallisuus ja käyttäytyminen mitataan itsearvioinnilla. Tässä tutkimuksessa tarkastelimme rahapelaamista hyödyntäen autenttista pelaajadataa. Tutkimuksen tulokset ovat erityisen luotettavia myös siksi, että aineisto on poikkeuksellisen laaja. Siinä ovat mukana esimerkiksi kaikki peliyhtiön sivustolla vuosina 2015–2016 ravivedonlyöntiin osallistuneet miespuoliset pelaajat.”

Taloudellinen riskinotto voidaan päätellä persoonallisuuspiirteiden pohjalta

”Persoonallisuuden piirteet ovat osittain periytyviä, ja ne ovat yhteydessä ravivedonlyöntiin. Ihmisten väliset yksilölliset erot voivat siis altistaa epätasa-arvoisesti erilaisille taloudellisille riskeille”, Jussi Palomäki sanoo.

Mikäli yhteiskunnan tasolla halutaan puuttua ongelmiin, joita nämä yksilölliset erot voivat aiheuttaa, on Palomäen mukaan hyvä tietää, millaiset erot ennustavat mahdollisesti huonoja päätöksiä henkilökohtaisen talouden hoidossa.

Tutkimuksessa persoonallisuuden piirteitä mitattiin koehenkilöiden ollessa armeijassa eli 16–34 vuotta aikaisemmin kuin ravivedonlyönti havaittiin.

”Toisin sanoen persoonallisuuden piirteillä on pitkän ajanjakson yli säilyvä merkitys käyttäytymisen ennustajana”, Palomäki summaa.

Tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston johtamaa ja Suomen Akatemian rahoittamaa hanketta, jossa tutkitaan yksilöiden riskikäyttäytymistä vedonlyöntimarkkinoilla.

Uhkapelaaminen keskittyy vähäosaisille

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on selvittänyt rahapelaamisen motiiveja ja sosiaaliryhmittäisiä eroja.

Tutkimus osoitti odotetusti, että rahan voittaminen oli tavallisin syy pelata. Pelaaminen rahan vuoksi oli yleisintä työttömillä ja lomautetuilla, työkyvyttömyyseläkkeellä olevilla ja pitkäaikaissairailla sekä kotona lastaan tai omaista hoitavilla. Naisista rahan vuoksi pelasivat erityisesti työkyvyttömät ja pitkäaikaissairaat ja miehistä ne, jotka hoitivat lasta tai omaista kotona.

THL:n mukaan juuri vähempiosaisten pelaamisen taustalla saattaa olla haave äkkirikastumisesta tai pyrkimys ratkaista taloudellisia ongelmia rahapelaamisella. Tämä saattaa THL:n mukaan selittää sen, miksi sosioekonomisesti heikommilla alueilla pelataan erityisen paljon rahapelejä.

Toiseksi yleisin syy pelata rahapelejä oli jännitys, ajanviete, hauskuus ja hyvä mieli. Tutkimuksen mukaan yleisintä se on 18–24-vuotiailla. He olivatkin ainoa ikäryhmä, jolle jännitys, ajanviete, hauskuus ja hyvä mieli oli tärkeämpää kuin rahan voittaminen.

Toisaalta harmittomasta ajanvietteestä muodostuu osalle ongelma, sillä rahapeliongelmia esiintyy eniten 18–24-vuotiailla.

Rahapeliongelmat ovat THL:n mukaan vahvasti yhteydessä velkaantumiseen, mikä puolestaan lisää syrjäytymisriskiä.

Rahapelaaminen keskittyy pienelle osalle pelaajista.

THL.n tutkimus vuodelta 2019 osoittaa, että vain 2,5 prosenttia pelaajista pelasi puolet rahapelien koko kulutuksesta Manner-Suomessa vuonna 2019. Tässä paljon pelaavien, noin 72 000 hengen ryhmässä peliongelmat olivat erityisen yleisiä: 62 prosentilla oli rahapeliongelma ja 14 prosenttia pelasi riskitasolla. Ainoastaan neljännes (24 %) eniten kuluttavista pelasi ongelmitta.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös