Yrittäjyys

Kasvuyrityspankin johtaja Vesa Riihimäki: ”Suomalaisen startup-kentän tila on entistä parempi”

startup ekosysteemi ja startup-kenttä
Kasvuyrityspankin johtaja Vesa Riihimäki

Suomen startup-kenttä näyttää paremmalta nyt kuin vielä viisi tai kymmenen vuotta sitten. 

Suomalaisten kasvuyritysten ekosysteemi on kasvanut ja kehittynyt. 

”Kotimaisen ja ulkomaisen rahoituksen määrä niin pääoman kuin velkarahankin osalta on kasvanut”, kertoo Nordea Suomen kasvuyrityspankin johtaja Vesa Riihimäki.  

Laadukkaiden suomalaisten startuppien määrä on nyt kasvussa. Riihimäki kertoo, että vielä muutama vuosi sitten startuppeja oli sinällään lähes yhtä paljon kuin nyt, mutta laadukkaiden yritysten osuus oli pienempi. 

”Sellainen älytön hype tästä on hävinnyt. Aiemmin monella startupilla olivat jalat tukevasti irti maasta. Laatu on nyt huomattavasti kovempi.” 

Startup-kentän rakentaminen vie aikaa

Riihimäki puhuu startup-ekosysteemistä ja vertaa Suomen kehitystä siihen, miten toiminta aikoinaan kehittyi Kalifornian piijokilaaksossa. 

Suomestakin löytyy jo sarjayrittäjiä, jotka vievät toista tai kolmatta startuppiaan eteenpäin. Menestys tuo mukanaan uutta menestystä. Onnistuneesta exitistä saatu raha alkaa kiertämään ekosysteemissä ja kerätty kokemus ja ammattitaito siirtyy pro bono -hengessä myös muihin yrityksiin. 

Suomalaisyritysten yhtenä haasteena on saada rekrytoitua yritysjohtoon osaajia, joilla on kokemusta lupaavan kasvuyrityksen viemisestä maaliin asti. Kun yksi suomalainen startup onnistuu isosti, synnyttää se samalla osaajia helpottamaan tätä rekrytoinnin pullonkaulaa. 

Riihimäki kehuu monia eri osapuolia, joilla on osansa ekosysteemin kehittämisessä. Business Finland, Finnvera, Slush, yrityskiihdyttämöt ja yliopistojen aktiviteetti sekä pääomasijoittajien työ ekosysteemin kehittämiseksi saavat kaikki kiitosta. 

Mitään piilaakson tasoista onnistumista ei Suomesta ehkä kannata pidemmälläkään aikavälillä kuitenkaan odottaa, sillä pysyviä rakenteellisiakin eroja on. 

”Suomi on reunamarkkina ja merkittävät asiakasmäärät ovat muualla. Lainsäädännössä, politiikassa ja byrokratiassa on omat haasteensa ja exittiä on vaikeampi tehdä ilman saman toimialan suuryrityksiä. Suomessa on rajatusti toimialoja, eikä meillä ole omaa Amazonia tai Googlea”, Riihimäki muistuttaa. 

Jalkatyön merkitys on suuri startup-kentässä

Riihimäki kertoo jalkatyön merkityksestä. Moni Suomalaisyritys lähtee edelleen liikkeelle altavastaajana Pohjoismaisiin erityisesti Ruotsalaisiin verrokkeihinsa verrattuna. Tilanne on kuitenkin entistä parempi.

Suomalaissijoittajien jalkatyö ulkomaisen pääoman houkuttelemiseksi on kantanut hedelmää ja ulkomaalainen sijoittaja sijoittaa yleensä yhdessä suomalaissijoittajan kanssa.

Riihimäen näkökulmasta kyse on siitä, että jättimäisiä Venture Capital -rahastoja houkutellaan katsomaan suomalaisten startuppien tuomia mahdollisuuksia. Ulkomaalaisten sijoitusten merkitys on nyt kasvanut, mutta kun katsoo pinnan alle, niin puhutaan muutamaan yritykseen tehdyistä suurista sijoituksista.  

”Suomalaisen tahon sijoitus on murto-osa isoihin kansainvälisiin rahastoihin verrattuna. Ison rahaston ei kannata kovin pieniä sijoituksia lähteä tekemään sillä leijonanosa näistä haluaa sijoituksen tehtyään olla vahvasti mukana ja kehittää yritystä eteenpäin yhdessä yritysjohdon kanssa ja siihen ei resurssit riitä jos kohdeyhtiöitä on valtava määrä.” 

Riihimäki auttaa omassa työssään startuppeja pääsemään isoon kansainväliseen rahaan kiinni. Asiakaskunnasta poimitaan helmiä, joita esitellään merkittävillä kansainvälisille Venture capital -sijoittajille Andreessen Horowitz mukaan lukien. 

”Tilaisuuksiin on ollut valtava kiinnostus puolin ja toisin. Sijoittajat katsovat läpi startuppien investoridekit ja päättävät haluavatko tavata ketään. Tästä mallista on saatu erinomainen palaute.”

Tapaamisiakin tulee. Riihimäki antaa esimerkin alle 3 tunnin tilaisuudesta, jossa 46 venture capital -yritystä kävi läpi yhteensä 199 kahdenkymmenen minuutin startup-tapaamista etäyhteyksin.

Kansainvälinen kasvuraha hakee nyt kohteita ja kun rahaa on paljon tarjolla, nostaa se myös arvostustasoja. Mitään yksiselitteistä tuomiota globaalin venture capital -markkinan ylikuumentumisesta ei Riihimäen mukaan kuitenkaan voida antaa, niin kauan kun exit-markkina vetää.

Kehitystä on tapahtunut startup-kentässä

Riihimäen mukaan moni asia on mennyt viime vuosina eteenpäin. Aikoinaan 5-10 miljoonan euron rahoituskierros tuntui mahdottomalta kotimaisin voimin, mutta nyt 30 miljoonan euron rahoituskierros on ihan mahdollinen. 

Nykyään tiimiä aloitetaan kehittämään jo alkumetreillä ja sekin hyväksytään paremmin, kuinka vaikeaa alkuperäisen tiimin on vetää yritys läpi yrityksen perustamisesta lopulliseen exittiin asti. 

”Kyse ei ole pelkästään teknologiatalentista, vaan myös diversiteetistä ja liiketoimintaosaamisesta. Kun yritys on suhteellisen pieni, voi yksi oikea rekrytointi saada ihmeitä aikaiseksi”, Riihimäki kertoo. 

Myös pääomasijoittajien osaaminen on parantunut. ”Vielä 5-10 vuotta sitten saattoi käydä niin, että lyhytnäköinen pääomasijoittaja oli ahneuksissaan nakertanut avainasemassa olevan perustajan omistusosuuden viiteen prosenttiin vaikkei oltu vielä a-kierroksellakaan”, Riihimäki summaa. 

Pääomasijoittamisesta on nyt tullut ammattimaisempaa ja pääomasijoittajien mentaliteetti on erilainen. ”Avainhenkilöllä pitää olla voimakas porkkana mukana”, Riihimäki kiteyttää. 

Joukkorahoituskin on Riihimäen mukaan mennyt eteenpäin. Joukkorahoitusalustoja on nyt vähemmän kuin ennen ja jäljelle jääneet ovat muuttaneet strategiaansa. Kriteerit ovat nyt napakammat ja alustoille otetaan myöhäisemmän vaiheen yrityksiä, joissa on jo ammattimaisia sijoittajia mukana ja yrityksillä näyttöjä kysynnästä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös