Kryptot

Mikä on negatiivinen verkostovaikutus?

Positiivinen verkostovaikutus on monelle sijoittajalle tuttu konsepti, mutta mitä tarkoitetaan negatiivisella verkostovaikutuksella? 

Moni sijoittaja on syystäkin ottanut haltuunsa ainakin joitakin verkostoihin liittyviä rakenteita ja käsitteitä. Tunnetuin näistä lienee Metcalfin laki, jonka mukaan verkoston arvo on verrannollinen verkoston käyttäjien lukumäärän neliöön.

Lukumäärän neliö tarkoittaa käytännössä sitä, että verkoston arvo kasvaa eksponentiaalisesti käyttäjien lukumäärän kasvaessa. Yksi puhelin on arvoton, kahdella puhelimella tekee jo jotakin ja jo neljällä puhelimella pystyy soittamaan ristiin rastiin. 

Sosiaalisen median ja puhelinten käyttöarvo perustuu pitkälti toisiin käyttäjiin. 

Verkostojen rakenne vaikuttaa lähes kaikkeen toimintaan

Jo pelkkä Metcalfin laki auttaa sijoittajaa ymmärtämään miten toimia monimutkaisessa maailmassa. Uusi sosiaalisen median yritys voi menestyä, mutta se tarvitsee massiivisen alkupanostuksen riittävän kokoisen verkoston rakentamiseksi. Jos massiivista alkupanosta ei ole mahdollista saavuttaa, ei yritykseen kannata sijoittaa. 

Verkostoja rakentuu kuitenkin kaikkialle, ei pelkästään sosiaalisen median ympärille. Verkostot eivät myöskään rakennu sattumanvaraisesti, koska resurssit ovat rajatut. 

Verkostosta riippuen rajattu resurssi voi olla rahaa, aikaa tai kemiallista energiaa. Siltikin rajatut resurssit sekä positiiviset ja negatiiviset takaisinkytkennät johtavat samankaltaisiin rakenteisiin ja ominaisuuksiin. Verkostot ovat kestäviä, ja kahden eri sattumanvaraisesti valitun pisteen välinen välimatka on käsittämättömän lyhyt. 

Sijoittajan kannalta tärkein on kuitenkin verkoston sisäiseen kasvuun liittyvä voittaja vie kaiken -ilmiö. Pelkkä yhtä hyvä tuote ei aina riitä, jos asiakkaat ovat kiinni kilpailijan tuotteessa. 

Liiketoimintamallista ja tuotteesta riippuen kilpailijoita suurempi asiakasmäärä voi olla kullanarvoinen. Kilpailijoita suurempi asiakasmäärä tarkoittaa suurempia tuotekehitysresursseja ja kilpailijoita äänekkäämpää viidakkorumpua. 

On kyse sitten Metcalfin laista tai ”Bianconi-Barabási” -mallista on perusviesti sama. Verkostoihin liittyy positiivisia takaisinkytkentöjä, joiden takia voittajat vievät kaiken. 

Saatavilla on kuitenkin myös konsepti nimeltään negatiivinen verkostovaikutus. 

Mikä on negatiivinen verkostovaikutus?

Negatiivisen verkostovaikutuksen perusajatuksesta saadaan kiinni ajattelemalla rajallisten resurssien verkostoja. Tällainen rajallinen resurssi voi olla vaikkapa verkoston sisäisten transaktioiden vaatima laskentakapasiteetti. 

Kun käyttäjiä on vähän, ei laskentakapasiteetti ole ongelma. Käyttäjien lukumäärän lisääntyessä transaktioiden lukumäärä kuitenkin kasvaa eksponentiaalisesti, ja lopulta laskentakapasiteetin rajallisuus onkin ongelma. 

Ongelman kokoluokka voi olla mittava.

Bitcoinin osalta puhuttiin pitkään uudesta globaalista maksujärjestelmästä. Transaktioiden hitaus on saanut puheet kuitenkin kääntymään. Bitcoinista merkityksestä puhutaan yhä useammin pikemmin arvonsäilyttäjänä ja digitaalisena kultana, kuin varsinaisena valuuttana. 

Ethereum on oman lohkoketjun alusta, jonka päälle on rakennuttu erilaisia hajautettuja sovelluksia ja älysopimukset. Ethereumin osalta negatiivinen verkostovaikutus on johtanut kohtuuttomiin transaktiokustannuksiin. 

Negatiivista verkostovaikutusta voidaan hallita insentiivien avulla

Otetaan esimerkiksi Ethereumin käyttömaksut. Perusidea on, että transaktiokustannus nousee käytön mukaan. Käyttöasteen noustessa tietyn pisteen yli nousee kustannus todella jyrkällä kulmalla. 

Kun käyttö maksaa maltaita, jää osa transaktioista tekemättä. Kun osa transaktioista jää tekemättä, ei kapasiteetti ylity. 

Vastaava rakenne löytyy vaikkapa monen Solanassa toimivan lainaprotokollan alta. Sijoittajat laittavat rahaa lainapooliin ja lainanottaja saa rahansa tästä lainapoolista. Kumpikaan osapuoli ei tunne toisiaan, mutta kauppa käy. Syy on se, että lainaa vastaan pitää tarjota ylisuuret vakuudet ja nämä vakuudet likvidoidaan tarpeen vaatiessa älykkään sopimuksen toimesta. 

Sijoittajan saama ja lainaajan maksama korko on sidoksissa lainapoolin käyttöasteeseen. Mitä suurempi käyttöaste, sen suurempi korvaus. Sillä ei ole kovinkaan suurta merkitystä onko poolista lainattuna 30 tai 50 prosenttia, mutta jos käyttöaste ylittää 90 prosenttia, on riskinä ettei lainaa riitä kaikille halukkaille. 

Tästä syystä korko nousee vauhdilla tuon kriittisen pisteen ylittymisen jälkeen. Tämä synnyttää pääoman tarjoajille insentiivin lisätä tarjontaa ja lainanottajille insentiivin vähentää kysyntää. Insentiivien seurauksena pääomaa siis valuu sinne missä sitä tarvitaan. 

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös