Markkinoilla on nyt epävarmuutta lisääviä tekijöitä, mutta suurta
ja pitkäkestoista pudotusta ei ole näkyvissä
”Haluaisin onnitella kaikkia heitä, jotka ovat kylmäpäisesti pysyneet omassa
sijoitussuunnitelmassaan.”
Näin aloittaa yli 15 vuotta rahoituksen alalla työskennellyt, aiemmin suomalaisia ja eurooppalaisia aktiivirahastoja hoitanut ja nykyään Danske Bankin senioristrategina toimiva Kaisa Kivipelto.
Osakekurssit ovat viime aikoina saaneet kyytiä. Kivipelto kertoo, että erittäin pitkään jatkunut kurssinousu on johtanut tilanteeseen missä kaikilla sijoittajilla ei ole kokemusta laskevista osakekursseista.
”Eihän tämä loppujen lopuksi ole edes koronadipin tasoinen korjausliike. Jos nyt on tullut sellainen olo, että pitää myydä kaikki niin se on merkki siitä, että osakkeisiin on tullut laitettua sellaista vääränlaista rahaa. Vuoden päästä tarvittavaa rahaa ei kannata sijoittaa pörssiin.”
Danske Bankin tuoreen tilaston mukaan sijoittajat ovat nettomyyneet osakkeitaan nyt tammikuussa enemmän kuin koronadipin aikoihin. Kivipelto hakee tähän selitystä kurssilaskun kestosta: ”Vuoden 2020 koronadippi oli voimakas, mutta sen vertaa nopea, etteivät kaikki ehtineet siihen reagoimaan. Nykyistä markkinatunnelmaa on ehditty sulatella jo sen aikaa, että myyntinapppulaa on ehditty painamaan.”
Danske Bankin asiakkaat ovat nyt myyneet ennen kaikkea koronan aikana erittäin voimakkaasti nousseita teknologiaosakkeita. ”Kasvuosakkeiden uudelleenhinnoittelu voi jatkua vielä jonkin aikaa. Yhdysvaltojen keskuspankin kiristyvä rahapolitiikka heijastuu etenkin kasvuosakkeiden arvostukseen, ja nousevat korot saavat siis korkeat arvostukset näyttämään haastavilta”, Kivipelto kertoo.
Markkinoiden ajoittaminen ei kannata
Kaisa Kivipelto puhuu sijoitussuunnitelman tärkeydestä. Lisäksi sijoittajien kannattaisi kirjoittaa itselleen lupaus ihan paperille, ettei osakkeita myydä seuraavaan kymmeneen vuoteen.
Ukrainan tilanne, koronahuolet ja rahapolitiikka voivat aiheuttavat helposti tunteen siitä, että jotain tarvitsi tehdä. Moni reagoi osakkeita myymällä ja markkinoita ajoittamalla.
”Osakkeen myyminen voi antaa hallinnan tunteen”
Markkinoiden ajoittaminen on kuitenkin erittäin vaikeaa ja Kivipellolla onkin ehdottaa vaihtoehtoista tapaa hallinnan tunteen saavuttamiseksi nimittäin skenaarioanalyysi: ”Kannattaa pohtia etukäteen, miten toimii tilanteessa tämä tai tilanteessa tuo. Missä vaiheessa aikoo sijoituksistaan irtautua ja miten tulee reagoimaan, mikäli markkinoilla tapahtuu jotain isompaa?”
Monia sijoittajia huolettaa nyt Ukrainan kriisi. Samalla se antaa oivan esimerkin, minkälaista hyötyä skenaarioiden pohdiskelusta voi olla.
”Kun Venäjä liitti Krimin itseensä, eivät globaalit osakkeet värähtäneetkään.”
Se miten osakekurssit ovat aiemmin reagoineet geopoliittisiin kriiseihin voi auttaa hyvissä ajoin suunnittelemaan miten sijoittajana itse reagoi kriisin iskiessä.
Toimintasuunnitelma voi olla yksityissijoittajalle kriisin eskaloitumisen todennäköisyyden arviointia tärkeämpää.
Ukrainan kriisin osalta Danske Bankissa ei odoteta laajamittaista konfliktia: ”Merkitys on pikemminkin osakekohtainen. Ajattelemme kriisillä olevan lähinnä heijastevaikutuksia eurooppalaisen energian tarjonnan ja öljyn hinnan kautta.”
Kivipellolla on tarjolla muitakin kylmäpäisyyden eduista puhuvia argumentteja: ”Jeremy Granthamin kuplapuheisiin uskoneet sijoittajat olisivat menettäneet 36 prosentin tuoton vuonna 2021. Osakkeita olisi pitänyt ostaa juuri silloin, kun Kauppalehdestä sai lukea otsikoita viruksen runtelemista rakentajista, Suomen talouden jälkeen jäämisestä, talouden sumuisista näkymistä ja koronakriisin pitkäkestoisuudesta.”
Markkinoiden ajoittamisessa pitäisi saada niin myynti kuin ostokin osumaan kohdalleen ja Kivipelto kiteyttää miksi sen yrittäminen käy helposti kalliiksi: ”Kymmenen vuoden aikajanalla puolet tuotoista häviää, mikäli markkinoilta on poissa parhaat kymmenen päivää. Tuottavimmat päivät eivät suinkaan asetu sattumanvaraisesti vaan usein on niin, että kun on tultu voimalla alas, niin sieltä tullaan myös voimalla ylös.”
Osakkeita pitää osata myös myydä
Hötkyily ei siis Kivipellon mukaan kannata, mutta samalla hän nostaa esiin tilanteita missä osake on hyvä laittaa myyntiin.
Yksi tilanne on sellainen, missä tappiolla olevasta osakkeesta ei haluta luopua ennen kuin kurssi on omissa ostohinnoissa. Toinen tilanne on se, missä osakesalkulle ei ole pitkään aikaan tehty mitään ja yksittäinen positio on kasvanut liian suureksi muihin omistuksiin verrattuna.
Kivipelto on seurannut mielenkiinnolla sijoitusryhmien keskustelua sosiaalisessa mediassa ja neuvoo tämän kokemuksen perusteella suhtautumaan sosiaalisen median vinkkeihin kriittisesti.
Esiin nousee kritiikki siitä, miten iso osa omistuksista myydään laskeviin kursseihin yli 50 prosentin pörssiromahduksella spekuloitaessa. Ehkä isompikin huoli nousee kuitenkin sosiaalisen median neuvojen yleispätevyyden osalta. Yksi osake sopii yhdelle, toinen toiselle.
”Naapurin Pentin neuvoja kuunnellessa voi unohtua kuinka huonosti naapurin Pentti juuri sinun kokonaistilanteesi tuntee. Jos salkusta löytyy pelkkiä teollisuusyrityksiä, niin ei välttämättä ole paras idea ostaa uutta rinnalle. Jos salkku on täynnä tekkiä, niin voisi olla hyvä katsella jotain muuta, olkoon sosiaalisessa mediassa esiin noussut yritys kuinka hyvä tahansa.
Pörssi lyö aina välillä överiksi ja tällaisissa tilanteissa erotellaan jyvät akanoista. Sellainen sijoittaja pärjää, joka tietää millä ajatuksella osake on salkkuun hankittu ja miten kaikkien omistusten luoma kokonaisuus tukee juuri niitä omia tavoitteita.”
