ETF-analyysit

Salkunhoitaja: Kehittyvien markkinoiden valtiolainat tarjoavat houkuttelevia tuottoja

Kehittyvien maiden paikallisvaluuttamääräiset valtiolainat tarjoavat jo osakkeisiinkin nähden houkuttelevaa tuottoa.

Pitkät korot ovat nousseet kehittyvissä talouksissa, kun useissa maissa keskuspankit ovat kiristäneet rahapolitiikkaansa.

Tämä kehittyvien maiden rahapolitiikan kiristys alkaa olla jo hinnoiteltu markkinoille, mikä näkyy pitkien korkojen nousupaineen maltillistumisena, muistuttaa Aktian salkunhoitaja Juuso Atrila pankin markkinakatsauksessa.

Atrilan mukaan keskuspankit todennäköisesti jatkavat alkuvuoden rahapolitiikan kiristämistä, joten sijoittajat joutuvat vielä jonkin aikaa odottamaan parempia korkotuottoja.

Historiallisen paikallisvaluuttamääräisten valtionlainojen tuottotaso on korkorahastoissa siitä korkeammasta päästä. Atrilan mukaan tuottomediaani on noin 6,5 prosenttia. Viime vuosien ennätyksellisen alhaisten riskittömien korkotasojen vuoksi kehittyvien markkinoiden korot ovat olleet keskimääräistä alhaisempia, salkunhoitajan mukaan alhaisimmillaan 4,3 prosenttia.

Inflaatiopaineet hellittämässä

Tilanne on kuitenkin muuttumassa.

”Näiltä tasoilta on kuitenkin nähty selkeää nousua viimeisen reilun vuoden aikana ja nyt helmikuussa korkotuottotaso on noussut 6,2 %:iin”, Atrila kertoo.

Korkosijoituksista alkaa löytyä siis varsin houkuttelevaa tuottotasoa, jopa osakkeisiin verrattuna. Esimerkiksi Yhdysvaltojen S&P 500 -osakeindeksin tulostuotto, eli keskimääräinen yritysten tulos suhteessa osakekurssiin on painunut 4,0 prosenttiin. Vielä 2010-luvun alkupuolella osakkeiden tulostuotto kävi yli kuudessa prosentissa.

Kehittyvien markkinoiden valtiolainojen kiinnostavuutta saattaa lisätä myös kehittyvien maiden inflaation taittuminen, mikä saisi pitkät korot laskuun ja sitä kautta nostaisi valtiolainojen tuottoja.

Aktia odottaa kehittyvien talouksien inflaation taittuvan ensimmäisen vuosipuoliskon aikana, mikä lisää EM-reaalikorkojen houkuttelevuutta ja näkemyksemme mukaan tukee valuuttoja.

”Kehittyvien talouksien inflaatio on suurilta osin ulkoisten tekijöiden ajamaa, joten energian ja ruoan hintojen pohjavaikutusten pehmentyminen helpottaa hintapaineiden maltillistumista sekä vähentää keskuspankkien painetta rahapolitikan kiristämiselle”, Atrila toteaa.

Paikallisvaluuttamääräisten valtiolainojen valuuttakurssiriski

Paikallisvaluuttamääräisissä valtiolainoissa on kuitenkin valuuttakurssiriski, mikä korkosijoittajan on syytä tiedostaa. Atrila uskoo kuitenkin kehittyvien talouksien valuuttojen vahvistumismahdollisuuteen suhteessa euroon.

”Valuuttojen arvostusmallien mukaan (esimerkiksi REER = reaalinen efektiivinen valuuttakurssi) kehittyvien markkinoiden valuutat ovat edelleen keskiarvollisesti noin 5 % aliarvostettuja. Odotamme vuoden 2022 edetessä pidemmälle nousevien reaalikorkojen tukevan sijoitusvirtoja ja antavan tilaa valuuttojen vahvistumiselle.”

Myös inflaatiopaineiden hellittäminen antaa tilaa valuuttojen vahvistumiselle.

Aktian allokaatiokomitea nosti kehittyvien markkinoiden paikallisvaluuttamääräiset valtiolainat merkittävään ylipainoon helmikuun kokouksessaan.

Miten paikallisvaluuttamääräisiin kehittyvien markkinoiden valtiolainoihin piensijoittaja sitten voi sijoittaa?

Yksi mahdollisuus on korko-ETF eli korkosijoituksiin sijoittava pörssinoteerattu indeksirahasto. Esimerkiksi iSharesin rahasto iShares J.P. Morgan EM Local Govt Bond UCITS ETF pyrkii seuraamaan kehittyvien markkinoiden valtioiden paikallisissa valuutoissa liikkeeseen laskemista joukkolainoista koostuvan indeksin kehitystä.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös