Saksan ja Ranskan valtiolainat kokivat tällä viikolla historiallisen suuren nousun. Vielä helmikuun lopussa Saksan 10-vuoden velkakirjan korko oli 2,39 prosenttia, mutta nyt se on noussut 2,85 prosenttiin. Ranskan korko on noussut nopeasti 3,55 prosenttiin.
Myös euro on vahvistunut viime aikoina suhteessa dollariin. Kun vielä tammikuussa vaihtosuhde alhaisimmillaan 1,02 dollaria, on vaihtosuhde noussut nyt yli 1,08 dollariin.
”Saksassa tapahtuu nyt isoja muutoksia: tosi isoja, jos markkinaliikkeitä on uskominen. Saksan 10-vuotinen valtionkorko on viime kerran liikkunut yhden päivän aikana yhtä paljon kuin tänään Saksojen yhdistymisen aikaan vuonna 1990!”, toteaa viestipalvelu X:ssä Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich.
Saksassa tapahtuu nyt isoja muutoksia: tosi isoja, jos markkinaliikkeitä on uskominen. Saksan 10-vuotinen valtionkorko on viime kerran liikkunut yhden päivän aikana yhtä paljon kuin tänään Saksojen yhdistymisen aikaan vuonna 1990! pic.twitter.com/1OTA8ndhVC
— Jan von Gerich (@JanVonGerich) March 5, 2025
Korko- ja valuuttaliikkeiden taustalla on Saksan vaalivoittaja CDU:n liittokansleriehdokas Friedrich Merzin ja todennäköisimmän hallituskumppanin, SPD:n, suunnitelma muokata maan velkajarrua siten, että Saksa voisi kiihdyttää puolustusinvestointeja. Suunnitelmassa puolustusmenot, jotka ylittävät yhden prosentin osuuden bruttokansantuotteesta, ei sisällytettäisi velkajarrun piiriin.
Myös EU-maiden johtajat ovat päässeet torstain huippukokouksessa yhteisymmärrykseen Ukrainan tuen lisäämisestä ja puolustuksen vahvistamisesta.
Mikäli Merz ja SDP saavat uudistuksen läpi, merkitsisi se huomattavaa muutosta Saksan perinteisesti konservatiiviseen finanssipolitiikkaan.
Lisäksi todennäköinen hallituskoalitio esitti suunnitelman kymmenen vuoden ajalle jaettavasta 500 miljardin euron puolustus- ja infrastruktuurirahastosta, jolla pyrittäisiin kuromaan umpeen Saksan pitkään jatkunutta investointivajetta.
Nämä suunnitelmat heijastuivat heti korko- ja valuuttamarkkinoille.
”Vaikka Merzin suunnitelmien läpimeno parlamentissa ei ole vielä varmaa, suunnitellut elvytystoimet piristävät näkemystä euroalueen talouden kehityksestä”, Nordean analyytikko Jade Halme ja pääekonomisti Tuuli Koivu arvioivat pankin aamukatsauksessa.
Halmeen ja Koivun mukaan Saksan toimet tukevat myös jatkossa korkeampia pitkiä korkoja ja vahvempaa euroa.
”Sekä Saksan ja EU:n suunnittelemien investointien että Saksaan mahdollisesti syntyvän toimintakykyisen hallituksen vaikutusta Euroopan poliittiseen ilmapiiriin ja markkinoiden luottamukseen ei myöskään pidä vähätellä.”
Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että CDU/CSU ja SPD pyrkivät edistämään koalitioneuvotteluja vauhdilla. Halmeen ja Koivun mukaan osaa ehdotetuista uudistuksista pyritään viemään läpi jo vanhan parlamentin aikana tulevilla viikoilla.
Samaan aikaan Euroopan keskuspankki EKP jatkaa rahapolitiikan keventämistä.
EKP:n neuvosto päätti tällä viikolla laskea odotetusti kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Talletuskorko on 12. maaliskuuta lähtien 2,50 prosenttia, perusrahoitusoperaatioiden korko 2,65 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 2,90 prosenttia.
Keskuspankki siis jatkaa koronalentamisen tiellä. EKP on laskenut ohjauskorkoa nyt jo kuusi kertaa 0,25 prosenttiyksikön verran viimeisen yhdeksän kuukauden aikana.
Rahapolitiikan liikkumavaraa keskuspankille antaa inflaation hellittäminen euroalueella.
