Kaksi tekijää luo markkinoille nyt epävarmuutta: inflaatio ja Ukrainan sota.
Yhdysvaltojen kuluttajahintaindeksi nousi tammikuussa 7,5 prosenttia edellisvuodesta, kun joulukuussa vastaava luku oli 7,0 prosenttia. Inflaation kiihtyminen oli odotettua kovempaa, sillä uutistoimisto Bloombergin ekonomisteilta keräämä ennuste oli 7,3 prosenttia.
Vakaammin kehittyvä pohjainflaatio nousi tammikuussa 6,0 prosenttiin, kun joulukuussa pohjainflaatio oli 5,5 prosenttia. Konsensusennuste tammikuun pohjainflaatiosta oli hieman vähemmän, 5,9 prosenttia. Pohjainflaatiosta on poistettu lyhyellä aikavälillä voimakkaasti heilahtelevien ruoan ja energian vaikutus.
Odotettua kovempi inflaatio antaa lisää pontta ennusteille, että USA:n keskuspankki tulee nostamaan ohjauskorkoa jo alkuvuodesta. Keskuspankki on jo aiemmin ilmoittanut, että se on valmis aloittamaan korkojen nostamisen jo maaliskuussa ja sallimaan myös massiivisen varallisuusomistuksensa laskun nopeammin kuin edellisen rahapolitiikan kiristyssyklin aikana.
Inflaatio on kiihtynyt myös vanhalla mantereella.
Yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan euroalueen inflaatio oli tammikuussa 5,1 prosenttia. Joulukuussa se oli 5,0 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli tammikuussa 4,1 prosenttia.
Inflaatio vaikuttanut keskuspankkeihin
Keskuspankkien viesti on jo usean kuukauden ajan ollut, että kiihtynyt inflaatio on väliaikaista. Viestin uskottavuus alkaa horjua. Odotukset inflaation merkittävästä hidastumisesta ovat markkinoilla hälvenemässä.
Mandatumin markkinakatsauksessa senior portfolio manager Lassi Järvinen arvioi, että Euroopassa nimenomaan korkeat energian hinnat selittivät suurimman osan inflaatiosta, mutta hintojen nousu on levinnyt myös muualle.
”Nousua on nähty esimerkiksi palvelualoilla, vaikka kysyntä olikin vaisua koronarajoitteiden takia. Myös Yhdysvalloissa hintojen nousu jatkui ja oli toista kuukautta peräkkäin yli 7 % verrattuna vuoden takaiseen tasoon”, Järvinen toteaa.
Järvisen mukaan Yhdysvalloissa myös tiedot työmarkkinoilta yllättivät positiivisesti, kun korona-aallon takia heikoksi povatut, uusista työpaikoista kertovat luvut ylittivät selvästi odotukset. Myös aiempien kuukausien työllisyyslukuja korjattiin selvästi korkeammiksi.
Korkeana säilyneet inflaatiopaineet ovat vaikuttaneet Järvisen mukaan myös keskuspankkeihin.
”Odotukset rahapolitiikan kiristymiselle ovat muuttuneet selvästi alkuvuoden aikana, kun loppuvuoden odotukset inflaation merkittävästä hidastumisesta ovat hälvenneet. Yhdysvalloissa markkinoilla hinnoitellaan jo yli prosentin nousua ohjauskorkoon vuoden 2022 aikana, eikä keskuspankki ole hillinnyt odotuksia. Lähtökohta on se, että korkoja nostetaan ensimmäisen kerran maaliskuussa, ja nostoja jatketaan läpi koko vuoden. Samalla myös joukkovelkakirjojen osto-ohjelmia karsitaan ja tasetta saatetaan jopa pienentää kuluvan vuoden aikana.”
Järvisen mukaan Euroopan keskuspankki on toistaiseksi ollut puheissaan varovaisempi. Se johtuu siitä, että inflaatiopaineet Euroopassa ovat olleet selvästi Yhdysvaltoja heikompia Euroalueen inflaation asetuttua yli viiden prosentin tasolle ja keskuspankin seuraaman pohjainflaation yli kahden prosentin tasolle.
Äänenpainot kuitenkin muuttuivat Euroopassakin tammikuussa.
”Keskuspankin johtaja Lagarde ei ollut valmis sulkemaan pois koronnostoja jo vuonna 2022 samalla kun joukkovelkakirjojen osto-ohjelmia pienennetään täälläkin. Markkinoilla hinnoitellaankin nyt, että myös Euroopassa ohjauskorkoa saatetaan nostaa loppuvuoden aikana”, Järvinen toteaa.
Ukrainan kriisi on poikkeuksellinen
Odotettua vauhdikkaampi inflaatio ja sen vuoksi kiristynyt rahapolitiikka ovat lisänneet epävarmuutta ja nostaneet osakekurssien heiluntaa odotettua enemmän.
Järvisen mukaan näkymät tulevaisuuteen ovat nyt vielä ennakoituakin sumeammat.
Inflaation lisäksi riskejä lisää tietenkin myös Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaa vastaan. Vaikka historiallisesti markkinoiden reaktiot geopoliittisiin kriiseihin ovat olleet väliaikaisia ja rajattuja, nykyinen tilanne poikkeaa Mandatumin mukaan monista aiemmista kriiseistä ja sen vaikutuksia markkinoihin on haastavaa arvioida.
Euroopan talouteen sodan vaikutukset tulevat keskeisesti energian hinnan kautta, joka kriisin ja mahdollisten pakotteiden myötä kallistuu ja vaikuttaa jo kohollaan olevaan inflaatioon, Mandatum toteaa.
Mandatum ei näe nyt perusteita salkun riskitasojen nostolle siitäkin huolimatta, että markkinat ovat vuoden lähtötasojen alapuolella.
Maantieteellisesti Yhdysvaltojen paino suhteessa globaaliin osakemarkkinaan on Mandatumin pienempi ja vastaavasti Euroopan suurempi. Myös suhteellisen hyvin alkuvuodesta tuottaneet kehittyvät markkinat ovat Mandatumin salkuissa ylipainossa.
