Makrotalous

Sodan uhka Ukrainassa kasvaa – näin se vaikuttaisi talouteen ja arkeen

Ukrainan ja Venäjän välinen konflikti saa jatkuvasti lisää kierroksia. Miten sodan syttyminen vaikuttaisi talouteen?

Itäisen Euroopan tilanne ei näytä heltiävän. Venäjä on keskittänyt joukkojaan ja kalustoaan jo jonkin aikaa Ukrainan rajalle, eikä tilanteen laukeamista ole näköpiirissä.

Pelkästään tämän vuoden puolella rajalle on saapunut suurimpien arvioiden mukaan jopa 20 000 sotilasta. Ukrainan puolustusministeriön mukaan Venäjä olisi asettanut Ukrainan rajojen tuntumaan jo 115 000 sotilasta.

SalkunRakentaja on jo aiemmin käsitellyt Ukrainan kriisin kehittymistä. Tässä artikkelissa käsittelemme sodan syttymisen mahdollisia vaikutuksia Suomessa niin talouteen kuin suomalaisten arkeen.

Sotatila hidastaa taloutta – monestakin syystä

Sotatila ei ole luonnollisestikaan optimistinen osakemarkkinaa ajatellen. Vaikka sodat ovat vauhdittaneet historiassa monenlaisen teknologian kehittymistä, lähtökohtaisesti talouden etu jää aina sotatoimien jalkoihin. Markkinatilanne ei ole normaali, ihmiset ovat varautuneempia tekemään investointeja ja myös tuotantoja saatetaan ohjata sotateollisuuden käyttöön.

Myös logistiikka vaikeutuu sotilaallisen kriisin aikana. Esimerkiksi lentoyhtiöt joutuvat mahdollisesti katsomaan uusia ja turvallisia lentoreittejä, jolloin lentomatkat saattavat pidentyä paikoittain hurjastikin, kun lentoyhtiöt pyrkivät välttämään konfliktialueiden ilmatilaa.

Euroopan unioni on ilmoittanut asettavansa Venäjälle erilaisia talouspakotteita, mikäli sota itäisessä Euroopassa syttyy. Pakotteet ovat luonnollisesti huono asia talouden kannalta, sillä ne purevat Venäjän lisäksi myös Euroopan unioniin. Monet eurooppalaiset yritykset ovat tehneet viime vuosina mittavia investointeja Venäjälle, jolloin talouspakotteet kiusaisisivat Venäjän lisäksi myös sinne investoineita yrityksiä.

Hyvin usein sotatila tarkoittaa myös sotaa pakenevia pakolaisia, jotka tuovat muille maille ylimääräisiä haasteita. Arvioiden mukaan sotatilanne voisi tarkoittaa miljoonasta jopa viiteen miljoonaan ukrainalaista pakolaista. Miten pakolaiset otetaan vastaan ja mihin heidät majoitetaan? Entä miten nämä saataisiin kotoutettua uuteen maahan?

Helsingin pörssi tulilinjalla

Kuten tiedetään, Suomea pidetään kansainvälisten sijoittajien keskuudessa eräänlaisena reunamarkkinana. Tämä tarkoittaa sitä, että kun maailmassa alkaa epävarmuus nousemaan, kansainväliset suursijoittajat nostavat usein ensimmäisten joukossa rahojaan ulos ”syrjäkohteista”. Reunamarkkinan statuksestaan johtuen Helsingin pörssi on tupannut liikahtelemaan isommissa rytinöissä keskivertoa enemmän.

Jos kotimainen osakemarkkinamme on ollut herkempi liikehdinnälle ihan jo globaaleissa taloustilanteissa, nyt reunamarkkinan lisäksi epävarmuutta korostaa myös maamme sijainti kartalla. Suomella on yhteistä rajaa Venäjän kanssa yli tuhannen kilometrin verran, mikä nostaa varmasti epävarmuutta kansainvälisten sijoittajien silmissä.

Lisäksi on hyvä muistaa se, että vaikka Suomen ja Ukrainan välissä on reilusti yli 1000 kilometriä, saattaa tilanne vaikuttaa esimerkiksi amerikkalaisen sijoittajan silmissä siltä, että Suomi sijaitsee hyvinkin lähellä tapahtumien keskipistettä. Jos normaaleissa olosuhteissa kansainvälinen iso raha vetäytyy reunamarkkinoilta ihan vain epävarmuuden myötä, tässä tilanteessa reunamarkkinat saattavat nimenomaan olla tapahtumien keskipisteenä.

Miten käy ruokateollisuudelle?

Ukrainan kohdalla on hyvä muistaa se, että kyseessä on pinta-alaltaan Euroopan toiseksi suurin maa. Suuret pinta-alat ovat mahdollistaneet maanviljelyn ja Ukraina on toiminut historiassa niin Neuvostoliiton kuin myös Euroopankin ”vilja-aittana”.

Ukraina tuottaa merkittävän määrän koko maailman viljatuotannosta. Tänä vuonna Ukrainan ennustetaan muodostavan 12 prosenttia maailmanlaajuisesta vehnän viennistä, maissista 16 prosenttia, ohrasta 18 prosenttia ja rapsista 19 prosenttia. Ukrainan rooli koko maailman ruokatuotannossa on väkisinkin merkittävä.

Ukrainan oma valuutta, hryvna, alkoi laskea suhteessa dollariin vuoden 2014 alussa, kun vallankumous ja siitä seuranneet Krimin miehitys sekä Itä-Ukrainan konflikti alkoivat. Vaikka halventunut valuutta tyypillisesti edistää vientiä, niin samaan aikaan se myös nosti maatalouden kustannuksia. Esimerkiksi monet lannoitteet tai koneinvestoinnit ovat Ukrainalle tuontitavaraa, joiden kustannukset kasvoivat heikon hryvnan myötä.

Mielenkiintoista onkin nähdä se, mitä Ukrainan kriisin syventyminen aiheuttaa maailman ruokateollisuudelle. Pahimmillaan käsissämme voi olla jopa ruokakriisi, joka olisi kasvattaa ruuan hintaa entisestään. Ruoan hintahan on ollut jo muutenkin hintapaineen alla viimeisimmän inflaation keskellä.

Sota voi vauhdittaa energiakriisiä

Ruokakriisin lisäksi sota voisi vauhdittaa jo entisestään hurjaan vauhtiin yltynyttä energiakriisiä. Varmasti jokainen on huomannut energialle tulleen hintapiikin niin sähkölaskun maksamisen tai auton tankkaamisen yhteydessä. Energian hintaa on nostanut niin sanottu ”greenflaatio”, eli fossiilisten polttoaineiden vähentämiseen tähtäävä vihreä siirtymä.

Itä-Euroopan tilanne ei pahentuessaan muuta tilannetta ainakaan parempaan suuntaan. Sotaponnistelut syövät valtavat määrät erilaisia polttoaineita, joiden kasvava kysyntä aiheuttaa lisää hintapainetta ylöspäin. Meillä Suomessa tämä voi näkyä tulevaisuudessa entistä kalliimpina polttoainemaksuina.

Jos palataan uudelleen mahdollisten talouspakotteiden skenaarioihin, niin Venäjälle annetut pakotteet saattavat vaikuttaa myös Euroopan käyttämään energiaan. Venäjä on tunnetusti suuri öljyn ja kaasun tuottaja, joten halutessaan Venäjä voisi vähentää vuorostaan energian myymistä Eurooppaan.

Tilanne on erityisen hankala Euroopalle, jonka täytyy hankkia energia jostain ja ilman Venäjää vaihtoehdot ovat rajatut. Toki hyvä on muistaa myös se, että aivan kuten Euroopan antamissa talouspakotteissa, myös Venäjä kärsisi mittavia taloudellisia tappioita, jos se päättäisi olla myymättä energiaa Eurooppaan.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös