Indikaattorit

Ekonomisti varoittaa: Teollisuuden tilaukset tyrehtyvät

Jukka Appelqvist pääekonomisti
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist. Kuva: Liisa Takala.

Raaka-aineiden kallistuminen heikentää teollisten tuotteiden kysyntää ja tyrehdyttää uusien tilausten saamista, varoittaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti.

Tilastokeskuksen mukaan teollisuuden uusien tilausten arvo oli vuoden 2022 helmikuussa 4,1 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Tammi-helmikuun aikana tilaukset kasvoivat 14,6 prosenttia edellisvuodesta.

Koska Ukrainan sota alkoi 24. helmikuuta, ei helmikuun luvuissa vielä näy sodan vaikutukset tilauksiin.

Yritykset saivat helmikuussa uusia tilauksia vuodentakaista enemmän kaikilla tarkastelluilla päätoimialoilla. Uudet tilaukset kasvoivat eniten kemianteollisuudessa, jossa tilausten arvo oli 22,9 prosenttia edellisvuotta suurempi. Paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla tilaukset kasvoivat edellisestä vuodesta 4,3 prosenttia. Metalliteollisuudessa tilaukset kasvoivat 0,8 prosenttia.

Vaikka tilaukset kasvoivat edellisvuodesta, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist ei kuitenkaan vedä lippua salkoon.

”Osin on kyse siitä, että vertailutaso viime vuodelta on jo aiempaa korkeampi, mutta se ei yksinään riitä selittämään nousun hyytymistä. Vuoden 2021 helmikuussa elpyminen oli hyvässä vauhdissa, mutta kokonaan koronakuoppaa ei oltu vielä kurottu umpeen eli periaatteessa tilaa lisänousulle pitäisi löytyä”, sanoo Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.

Appelqvist kuvailee helmikuun tilauskertymiä tuotantomäärien osalta jopa kehnona.

”Juuri nyt tilausten arvon kehitys heijastelee suurelta osin hintojen nousua. Teollisuuden tuottajahinnat nousivat helmikuussa 22,4 prosenttia. Hintamuutoksista putsattu tilausten volyymi oli siis tuntuvasti pakkasella”, sanoo Appelqvist.

Kokonaisuudessaan helmikuu sujui teollisuudessa vielä kohtalaisesti, sillä tuotantomäärät kääntyivät takaisin kasvuun vaisumman tammikuun jälkeen. Kausitasoitettu teollisuustuotanto kasvoi helmikuussa 1,0 prosenttia edellisestä kuukaudesta ja päätyi 3,8 prosenttia viime vuoden tason yläpuolelle.

”Tilauksien nousua on todennäköisesti viime kuukausina rajoittanut myös teollisuuden valmiiksi korkea kapasiteetin käyttöaste, joka ei ole mahdollistanut kovempaa vauhtia. Siihen lääke olisi investoinnit”, sanoo Appelqvist.

Ekonomistin mukaan helmikuussa tilanne oli vielä kohtalaisen hyvä, vaikka paras veto näyttää hyytyneen jo ennen sodan alkua.

”Hintojen nousu ja alhainen vertailutaso ovat ylläpitäneet vaikutelmaa kovasta kasvusta viime kuukausina, vaikka uusien tilausten määrä on edennyt jo pitkään pikemminkin vaakatasossa tai jopa supistunut”, sanoo Appelqvist.

Appelqvistin mukaan teollisuuden tilauksiin on Venäjän kaupan pysähtymisen sekä euroalueen heikkenevän suhdanteen takia odotettavissa rajua vastatuulta.

Appelqvistin mukaan jatkossa raaka-aineiden kallistuminen heikentää teollisten tuotteiden kysyntää ja tyrehdyttää uusien tilausten saamista. Myös kannattavuus heikkenee, koska kustannusten nousua on vaikea siirtää kokonaisuudessaan asiakkaille.

”Toistaiseksi Suomen ulkoinen kysyntäympäristö on edelleen kohtalaisen vahva, vaikka Ukrainan sota ja Venäjään kohdistuvat pakotteet heikentävät näkymiä. Euroalueen ostopäällikköindeksit ovat olleet jo useamman kuukauden laskussa, mutta niiden lähtötaso oli hyvin korkealla koronaelpymisen ansiosta. Toistaiseksi euroalueella puhutaan pikemminkin kasvun hidastumisesta, ei kääntymisestä laskuun”, toteaa Appelqvist.

Teollisuuden suhdanne jatkuu yhä kohtalaisen hyvänä, mutta merkittävää lisänousua ei ole luvassa.

”Lähikuukausista teollisuusyritykset tulevat kärsimään enenevässä määrin kustannuspaineista ja tuotantopanosten saatavuusongelmista. Tilauskannat ovat viime vuoden jäljiltä onneksi edelleen hyvällä tasolla, mikä tarjoaa puskuria heikentyneessä suhdannetilanteessa”, sanoo Appelqvist.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös