SalkunRakentaja

Sijoitusuutiset

Pörssin täysin poikkeuksellinen hetkellinen äkkiromahdus johtui yhden välittäjän virheestä

Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman.

Ilman pörssin ”volavahteja” maanantaina nähty dramaattinen ja nopea kurssilasku olisi voinut olla vieläkin syvempi.

Helsingin pörssissä koettiin erikoinen tilanne hieman ennen kello 11 alkaen, kun Helsingin pörssin yleisindeksi romahti vain muutamassa minuutissa noin 6,7 prosenttia perjantain päätöstasosta.

Kyseessä oli niin sanottu Flash Crash, joka määritellään hyvin nopeaksi ja syväksi osakkeiden kurssiromahdukseksi. Usein se tapahtuu algoritmikaupankäynnin ja ultranopean eli HFT-kaupankäynnin (high-frequency trading) yhteisvaikutuksesta.

Indeksin palautuminen oli yhtä nopea kuin oli romahduskin. Noin kello 11.10. mennessä indeksi oli palautunut normaalitasolle ja noin kello 12.25. kurssilasku perjantain päätöstasoon oli enää 1,26 prosenttia.

Nopeita hetkellisiä pudotuksia nähtiin esimerkiksi pörssin eniten vaihdetuilla osakkeilla.

Sama ilmiö nähtiin myös muissa pohjoismaissa. Tukholman, Oslon ja Kööpenhaminan pörssit laskivat hetkellisesti rajusti. Sama ilmiö nähtiin hieman pohjoismaita lievempänä myös Saksassa, Frankfurtin pörssissä.

Helsingin pörssin toimitusjohtaja Henrik Husman kertoo, että rajun kurssilaskun käynnisti yksittäisen välittäjän toimet ja niitä voimistivat muiden markkinatoimijoiden kaupat. Husmanin mukaan kyse on välittäjän virheestä.

”Yksittäisen välittäjän toimet käynnistivät kurssilaskun ja sitä voimistivat muiden toimijoiden kaupat. Virheestä on kyse”, Husman kertoo.

Pörssijärjestelmä toimi niin kuin pitääkin, eikä kauppoja olla perumassa. Markkinoilla on liikkunut huhuja jopa kyberhyökkäyksestä. Näiltä huhuilta pörssin toimitusjohtaja katkaisee siivet.

”Ei ole mitään viitteitä kyberhyökkäyksestä ja Helsingin pörssin järjestelmät toimivat normaalisti. Ei myöskään ole mitään merkkejä kurssimanipulaatiosta.”

Helsingin pörssi ei voi välittäjän nimeä kertoa, mutta ruotsalaisen Dagens Industrin tietojen mukaan kyseessä olisi yhdysvaltalainen jättäpankki Citigroup.

Virhe aiheutti Euroopan laajuisen reaktion. Suomessa se vaikutti suoraan kahdeksaan osakkeeseen, jotka olivat Kesko B, Neste, Orion B, Sampo, Kone, Stora Enso, UPM ja Wärtsilä. Kun näiden osakkeiden kurssit lähtivät laskuun, laskuun ohjelmoidut algoritmit kiihdyttivät laskua.

Pörssissä on Husmanin mukaan niin sanottuja ”volavahteja”. Näitä on kahdenlaisia: staattiset volavahdit ja dynaamiset volavahdit. Kun volavahti laukeaa, siirrytään pörssissä jatkuvasta kaupasta huutokauppaan, jossa kerätään osto- ja myyntitarjouksia.

Dynaaminen volavahti reagoi, jos yksittäinen kauppa liikuttaa markkinaa yli kolme prosenttia, staattinen puolestaan laukeaa yli 10 prosentin yksittäisen kaupan vaikutuksesta.

Nyt pörssiin tuli kuitenkin paljon pienempiä myyntitarjouksia, jotka eivät laukaisseet dynaamista volavahtia, mutta staattisen ne laukaisivat. Ilman staattista volavahtia kurssilasku olisi siis saattanut olla vieläkin kovempi.

Husmanin mukaan volavahti laukesi UPM:n, Stora Enson, Koneen, Keskon ja UPM:n osakkeilla. Muissa osakkeissa se ei lauennut.

Tapahtuma on erittäin harvinainen, eikä Husman muista, että Euroopassa olisi tällaista tapahtunut aiemmin.

”On sanomattakin selvää, että markkinan kannalta on ikävää, että näin tapahtuu”, hän toteaa.

Volavahdit otettiin käyttöön vuonna 2005. Pörssi ei halua turhaan puuttua hinnanmuodostukseen, mutta volavahtia käytetään kuitenkin sijoittajasuojan välineenä.

1 kommentti

1 kommentti

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Ylös