Markkinakommentit

Hannu Angervuo: Ennätystason tilauskuorma jää paitsioon pörssin synkistelyssä

Kuva: Hannu Angervuo.

Ostaako vai myydä pörssiosakkeita? Eri analyytikoiden, kuten tunnettujen pankkiiriliikkeiden synkimpiä ennusteita voi jo rinnastaa piensijoittajille ”jobin postiksi” eli pitkäksi epätoivon taipaleeksi pörssipelissä.

Jopa historiallisen jyrkkä alamäki Yhdysvaltain pörssissä on jo loihtinut esiin sotatermin eli kapitulaation, jossa sijoittaja antautuu ”ehdoitta”.

Konkarisijoittaja Hannu Angervuo kuvaa ensialkuun sijoittajien reaktioita alkuvuoden tulosantiin ”vaihtelevaksi” Helsingin pörssin tiimoilta. 

”Puolella jo raportoineista Helsingin pörssin yhtiöistä osakekurssi sojotti tuloksen julkaisupäivänä laskusuuntaan. Osake oli kallistunut 47 prosentilla yhtiöistä. Sijoittajien reaktioita voi siten kuvata melko happamiksi”, Angervuo toteaa.

Helsingin pörssin teollisuus ottaa vetoapua etenemisestään tilausrintamalla. Teollisuus, kuten konepajat ovat onnistuneet nostamaan ennätystahtiin sekä tilauskantojaan että uusia tilauksiaan ensimmäisellä neljänneksellä.

”Konepajojen yhteenlaskettu tilauskanta vahvistui ensimmäisellä neljänneksellä yli viidenneksen verrattuna vuoden takaiseen, mikä kantanee yhtiöitä kaksi seuraavaa kvartaalia ja jopa enemmänkin”, Angervuo avaa näkymiä sijoittajille.

Seitsemän loistoristeilijän verran nousua tilauskantaan

Konepajojen tilauskanta nousi peräti noin 5,5 miljardia euroa suuremmaksi verrattuna edellisen vuoden alkuun. Vertauksena voi mainita, että summaan mahtuu kuusi tai seitsemän loistoristelijää.

Miljardien juoksutuksesta sen verran, että teollisuuden eli lähinnä konepajojen tilauskanta oli 30,1 miljardia euroa maaliskuun lopussa.

Angervuo jatkaa, että lukujen valossa teollisuus on pitänyt tiukasti otteensa globaaleilla pelinkentillä. Maaliskuun lopun tilauskanta ylittää myös noin 2,2 miljardilla euroalla viime vuoden joulukuun luvut.

Tilauskertymissäkin huippuvauhti teollisuudella

Tilauskertymät osavuosikatsauksissa kertovat puolestaan uusista tilauksista, joita konepaja voittivat vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 11 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

”Alkuvuoden noin 9,3 miljardin euron tilauskertymä lyö niin ikään historiallisen ennätyksen”, Angervuo jatkaa.

Angervuon aiempi ennuste noin 700 miljoonan euron yhteenlasketusta liikevoiton parannuksesta osunee melko tarkkaan maaliinsa (Salkunrakentaja.fi 20.4)

Yhtiöistä noin kaksi kolmasosaa on jo julkistanut lukunsa. Angervuo laskee, että yhteenlasketuksi liikevoitoksi tällä hetkellä tulee noin 5,35 miljardia euro tammi-maaliskuulta.

”Liikevoitto noussee yli seitsemän miljardiin euron, joka tekee yhteenlasketuksi liikevoiton kasvuprosentiksi siten noin 15 prosenttia eli vajaan miljardi euroa”.

SSAB:lla kova tahti tuloksessa

Esimerkiksi ex-Rautaruukin omistaja eli SSAB on vauhdittanut kannattavuuden nostoaan teräspulasta ja historiallisen korkeista hinnoista, jotka ovat tulleet Venäjän Ukrainan teräksen hävityksen seurauksena.

SSAB saavutti alkuvuodesta noin 810 miljoonaa euroa liikevoiton, joka teki hulppeat 26,5 prosenttia liikevaihdosta. 

Angervuo nostaa esiin kuriositeettina, että kolmen kotimaisen metsäyhtiön eli Stora Enson, Metsä Boardin ja UPM yhteenlaskettu 902 miljoonan euron liikevoitto nousee vain 92 miljoonaa euroa suuremmaksi kuin SSAB:n liikevoitto.

Kolmen kotimaisen metsäyhtiön tulos rahoituserien vahvistui 35 prosenttia, mikä hakkaa kirkkaasti konepajat. Yhteenlaskettu liikevoiton kasvu jää konepajoilla noin prosentin plussalle suhteessa liikevaihtoon, mitä selittää etenkin Koneen kannattavuuden lasku.

Angervuon mukaan vasta kuluvana vuonna kolmen suomalaisen metsäyhtiön tulos rahoituserien jälkeen ylittänee jo vuonna 2000 saavutetun kaikkien aikojen tulosennätyksen.

Myös Kemira on nostanut kannattavuuttaan ja myyntiään.

Liikevoitto laski muun muassa Koneella, Konecranesilla, Ponssella ja Valmetilla.

Cargotec, Metso ja Wärtsilä pystyivat nostamaan kannattavuuttaan. Eniten liikevoittoa ensimmäisellä neljänneksellä lisäsivät metsäyhtiöt eli  Stora Enso (+53%) ja Metsä Board (+36%). UPM-Kymmenen vertailukelpoinen liikevoitto ensimmäisellä neljänneksellä laski vajaan prosentin 112 päivän mittaisen lakon seurauksena. 

Liikevaihdossakin kovat kasvuluvut

Jo raportoineiden 64 yhtiön yhteenlaskettu liikevaihto on noussut 20,6 prosenttia alkuvuodesta verrattuna vuoden takaiseen jaksoon

”Kun tuottajahinnat nousseet lähes 27 prosenttia, liikevaihdon positiiviset luvut kuvaavat, että etenkin suuret yhtiöt ovat pystyneet ajamaan kustannusten nousun myyntihintoihinsa”, Angervuo lisää.

Ukrainan hävitys on ehkä eniten tuhonnut konepajojen pörssiarvoja, mikä tulee esiin vuosikymmenen kurssihuipun vertailusta viime viikon kurssitasoihin.

Wärtsilä on halventunut 63 prosenttia Cargotec B (-44 %), Ponsse (-40 %), Kone B (-40%), Konecranes (-37%) ja Metso Outotec (-37 %) ja Valmet (-33 %). 

Fortumin riski auki

Outokumpu, Fortum, Sampo, Citycon ja Kojamo puuttuivat ennen viikon vaihdetta tulosjulkistajien joukosta. Pörssiyhtiöiden yhteenlaskettuun tulokseen voi heittää riskin Fortum, joka julkistaa osavuotensa 12. toukokuutta.

Angervuo sanoo Uniperin tulosjulkisten perusteella, että Fortum joutuu kuluvalle tilivuodelle kirjaamaan alas osuutensa saksalaisen tytäryhtiönsä Uniperin ensimmäisen neljänneksen 830 miljoonan euron liiketappioista. Fortum omistaa Uniperista 78 prosentin osuuden.

Suomalaiset pörssiyhtiöt ovat nollanneet Venäjän liiketoiminnan arvojaan. Angervuo arvioi lukujen valossa, että Fortum joutunee lisäksi kirjaamaan Ifrs-tilinpäätöksessään ensimmäisen neljänneksen noin kolmen miljardin tappiot. jotka sisältävät alaskirjauksia Fortumin Venäjän yhtiöstä Uniprosta ja Ukrainan sodan tiimoilta kohutusta Nordstream kakkosen kaasuputkesta.  

Karhumarkkinakin sijoittajien uhkakuvana

Synkistelyä on tullut tunnetuilta pankkiiriliikkeiltä. Esimerkiksi investointipankki Morgan Stanley varoittaa, että Wall Streetin pörssi-indeksi painuu kohti ”karhumarkkinaa”. Suurten yhtiöiden S&P 500 -indeksin pisteluku tipahtaisi silloin noin viidenneksen.

Angervuo viittaa Yhdysvaltaisen tutkimuslaitoksen Finran maaliskuun tilastoihin, joiden yksittäisen sijoittajat ovat leikanneet velkasummaansa 4,3 prosentilla verrattuna helmikuun saldoon.

Sijoittajien velan huippu osui vuoden 2021 lokakuuhun, jolloin yhteenlaskettu velkasumma paisui 935,86 miljardiin dollariin. Laskua viime lokakuun huipulta on kertynyt noin 14,6 prosentin verran velkaantumisessa.

”Velkaluvuista ei voi vielä päätellä kovin syvällistä. Mutta sijoittajat eivät ole enää kovin halukkaita käyttämään velkarahaa osakeostoissaan”, Angervuo jatkaa.

Tilastojen mukaan pörssi-indeksi ja velkasumma ovat aina Yhdysvalloissa saavuttaneet samaan aikaan kulloisenkin huippunsa vuosikymmenien saatossa.

Kommentoi

Jätä viesti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Ylös