Keskisuuret ja perhevetoiset teollisuuden, yritykset jäävät liikaan paitsioon julkisilla foorumeilla, joissa etenkin starp-upit saavat osakseen median ja rahoittajien gloriaa.
Toimittaja ja kirjailija Karo Hämäläinen on kirjoittanut yrityshistoriikin lahtelaisesta Peikko Groupista, toimitusjohtajasta Topi Paanasesta ja hänen isästään, teollisuusneuvos Jalo Paanasesta, joka on Suomen tunnetuimpia yrittäjiä ja uusien innovaatioiden luoja.
Peikon tarina eli ”Näin menestys tehtiin” kattaa historian sivujen kääntämisen aina betonivalujen teräsverkoista ja sitten nykyiseen menestystuotteeseen delta-palkkiin, joka korvaa perinteistä betonipilaria. Yritys operoi tuotannossaan muun muassa tuulivoiman jalustojen teräkomponenteissa.
Kirjan otsikon olisi voinut laatia sanoilla, että ”Näin sen teimme” ilman passiivia.
Kirjan annista ja yrityksen liikevaihdosta voi päätellä, että Peikko on tehnyt delta-palkeillaan jopa nopean läpimurron konservatiivisella rakennusalalla pohjoismaissa ja Euroopassa, kuten Saksassa.
Kirja ei arvioi euroissa markkinoiden kokoa Peikon palkeille. Potentiaalista kysyntää sinänsä kuvataan jopa ”äärettömäksi”. Teräspalkit ovat toistaiseksi valloittaneet vain murto-osan betonipilareilta.
Peikko Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen ottanut paikan teollisuuden yrittäjien keulakuvana entisen vuorineuvosten tyyliin. Peikko on myös voittanut EY:n kasvuyrittäjäpalkinnon, mikä tukee kuvaa menestymisestä.
Topi Paananen aloitti Peikon kansainvälistymisen vetäjänä vuoden 2005 jälkeen ja siirtyi sitten toimitusjohtajaksi.
”Teimme silloin heti alkuun järjettömän määrän päätöksiä. Suomi-keskeisyyden rakennusalan yhtiö lähti nopeaan loikkaan informaatioteknologiassa eli etenemään kansainvälisenä kasvuyhtiönä”, Paananen toteaa kirjassa.
Peikko ryhtyi sitten Paanasen johdolla mittaviin tuotannollisiin investointeihin. Samalla yrityksen paikallinen johto etsi myös ulkomaisten tehtaiden tueksi paikallisia yhteistyökumppaneita, jotka petasivat ja petaavat edelleen tuotteiden myyntiä.
”Yhteistyökumppaneina saattoi olla paikallisia elementtitehtaita tai teräsosatukkureita,” Paananen toteaa kirjassa.
Hämäläinen on laittanut kansien laajan kattauksen talouden eri vaiheista ja erilaisia sivujuonteista. Samalla kirjan tekijä on haastatellut suuren joukon peikkolaisia. Lukija jää kaipaamaan Topi Paanasen mietteitä tulevaisuuden yrittämisestä sekä suomalaisesta ilmapiiristä niin politikan kuin työmarkkinakentän tiimoilta.
Peikkoa voi päivän teemojen mukaan luokitella myös teolliseksi it-yhtiöksi, joka on liittoutunut paikallisten yliopistojen kanssa myös ulkomaisilla tehdaspaikkakunnilla.
Topi Paananen korostaa nytkin nopeutta päätösten tekemisessä, mikä liittyy liiketoimintaan sekä uusiin innovaatioihin.
Teos kuvaa myös, miten Peikko lähti omin toimin liikkeelle myynnissä ja niin sanotussa ”brändäämisessä” eri markkina-alueilla. Samalla Topi Paananen on Peikko Groupin omistajana hakenut aina vastavoimaa, joka tulee esiin yhtiön hallituksen jäseniltä. Paananen pyrkii omistajana ja operatiivisena johtaja jatkuvaan kyseenalaisemiseen eri päätösten tiimoilta.
Lisäksi yrittäjiä kiinnostaa, miten Peikko on rahoittanut investointihankkeensa aina, kuten ulkomaisten tehtaiden tilojen ja koneiden ostot.
Paananen kannanotoista voi lukea, että yrittäjän on alkutaipaleella luotettava itseensä ja omaan väkeensä, ei niinkään pankkeihin, joilla saattaa kärsivällisyys loppua pitkän tuotekehityksen aikana. Kansainvälistyvän yrityksen on riskin oton ohella pidettävä kiinni riittävästä kassavirrasta.
Peikon historiasta tulee eittämättä esiin luja tahto ja pitkä horisontti, mikä kietoutuu yritysten ja erehdysten kautta uusien tuotteiden hankkeisiin, joista osa menee ojasta allikkoon. Peikon historian voi kirjan mukaan tulkita siten, että epäonnistumisen jälkeen seuraa uutta vauhtia ”koneeseen” ja lopulta tuote tehtaalle tekoon.
Yhtenä surkuhupaisena tarina voi pitää suomalaisen viranomaisten vuosikymmenien nukahtamista teräksen standardisoinnin kansainvälistymisessä, minkä seurauksena Peikko joutui kalliisiin kustannuksiin eri myyntialueiden maakohtaisissa standardisoinneissa.
Kirja kertoo muun muassa ensimmäisestä suuresta investoinnista, joka toi velkarahoituksella sekä riskinotolla kalliin mig-hitsauskoneen navettaan eli alkutaipaleen tehdastiloihin.
Kansainvälistymisen yhdeksi laajentumisen tukipilariksi voi nostaa yrittämisen monine mutkineen ulkomailla, kuten vanhan tehdastilojen osto Slovakiasta, jonka on sittemmin tullut yksi Peikon merkittävä tuotantokeskittymä.
Kovana saavutuksena voi pitää myös menestymistä Saksassa. Kirja kertoo myös eri vaiheista, joissa Peikko joutui kovaan testiin teräskomponenttien myynnissä ydinvoimalaan, joka meni kovien ponnistusten jälkeen maaliinsa.
Jalo Paananen tuli aiemmin tunnetuksi kännyköiden kuorien valmistajasta Eimosta, joka meni ensin pörssiin ja päätyi lopulta kiinalaiselle jättiyhtiölle Foxconnille.
Topi Paananen oppi Eimosta uuden ajan tuotantoteknologian robotteineen, mikä toimii myös teräksen jatkojalostuksessa.
Peikko on pitänyt merkittävän tuotantonsa myös Lahdessa, jonne yritys on investoinut yhtä lailla kuten ulkomaisiinkin tehtaisiinsa.
Entä yrittämisen motiivi? Historiikista voi päätellä, että ilo tekemisestä ja onnistumisesta.
