Kalliimpi rahan hinta näkyy myös tuloslaskelman alimmilla riveillä.
Kuluva vuosi on muuttanut sijoitusmarkkinoiden suunnan. Korkea inflaatio on johtanut siihen, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed nosti syyskuun kokouksessa ohjauskoron jo 3,00-3,25 prosentin välille.
Yhdysvaltain kuluttajahintaindeksi nousi elokuussa 8,3 prosenttia vuodessa. Pohjainflaatio, ”core CPI”, kohosi 6,3 prosenttia vuodessa.
Myös bruttokansantuote- ja tuottajatilastojen mukaan laskettu henkilökohtainen kulutusmenohintaindeksi, ”personal consumption expenditure price index”, nousi elokuussa merkittävästi enemmän kuin on Fedin kahden prosentin inflaatiotavoite. PCE kohosi 6,2 prosenttia vuodessa. Pohja PCE nousi puolestaan 4,9 prosenttia vuodessa.
Pohja CPI ja PCE -lukemissa ei huomioida inflaatiokorin volatiileimpia hyödykkeitä, jotka ovat energia ja ruoka.
Rahapolitiikan kiristäminen iskee yrityksien talouteen. Korkea tuottajainflaatio on heikentänyt monien yhtiöiden kannattavuutta. Erityisesti suurten amerikkalaisyhtiöiden haasteena on myös vahvistunut dollari.
Yhtiöiden velkaantuneisuus on kasvanut merkittävästi viimeisen 20 vuoden aikana. Vuonna 2000 finanssialan ulkopuolisten yhtiöiden velan määrä suhteessa maan bruttokansantuotteeseen oli 64 prosenttia Yhdysvalloissa. Tämän hetken osuus on 81 prosenttia. Euroalueella velka on noussut 73 prosentista 110 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Korkeampi korkotaso näkyy uusien liikkeelle laskettujen yrityslainojen kuponkikoroissa. Rahan hinta on kallistunut yrityksille merkittävästi viimeisen vuoden aikana.
Korkojen nousun vaikutuksella on isoja eroja yhtiöiden välillä. Paremmassa tilanteessa ovat vahvan kassavirran ja terveen taseen yritykset.
Heikoimmassa asemassa ovat yritykset, jotka eivät ole tukeutuneet perinteisiin lainainstrumentteihin. Niiden taloudellinen tilanne ei ole mahdollistanut riittävää markkinaehtoista rahoitusta.
Pankkien ja luottolaitosten liikkeelle laskemien nk. leveraged-yrityslainojen koko on kasvanut Euroopassa ja USA:ssa, ja vastaa nykypäivänä spekulatiivisten yrityslainojen yhteenlaskettua nimellisarvoa.
Samansuuntainen on tilanne varainhoitajien, kuten Apollon ja Blackstonen myöntämissä yksityisissä lainoissa. Kyseisissä lainoissa on yleensä muuttuva korko ja näin ollen korkea korkoriski.
Zombi-yritysten talous uhkaa luhistua
Zombi-yrityksillä on heikko kilpailukyky, mutta ne ovat pysyneet pystyssä matalan korkotason ja valtion tukipakettien ansiosta.
Goldman Sachsin arvion mukaan amerikkalaisista yhtiöistä zombi-yrityksiä on noin 13 prosenttia. Niissä työskentelee noin 2,2 miljoonaa ihmistä.
Zombi-yritysten taloustilanne todennäköisesti heikkenee merkittävästi korkojen noustessa, koska niiden velkaantuneisuus on keskimäärin korkea.
Korkojen noustessa maksukyky on uhattuna yhtiöillä, joiden liiketulos on matala suhteessa korkokustannuksiin. Noin viidesosa amerikkalaisista ja eurooppalaisista yrityslainoista lukeutuu kategoriaan, jossa lainojen liikkeellelaskijan liiketulos on alle kaksi kertaa korkokustannuksien verran.
Luottoluokitukseltaan spekulatiivisissa joukkolainoissa on korkeampi luottoriski. Spekulatiivisissa joukkolainoissa on useammin maksukyvyttömyystilanteita talouden taantumissa.
Peräti 58 prosenttia yrityslainoista on lähellä spekulatiivista luottoluokitusta. Niiden luottoluokitus on Fitch-luottoluokittajan mukaan BBB. Käytännössä siis monien yhtiöiden maksukyvyn ei tarvitsisi paljon heikentyä, niin yrityslainojen luottoluokitus madaltuisi spekulatiiviseen luokkaan ja rahan hinta kallistuisi sen vuoksi.
Tilanne on kuitenkin yleisesti hyvä. Amerikkalaisten pörssiyhtiöiden tulos ennen rahoituskustannuksia ja veroja on keskimäärin noin 6,7 kertaa korkokustannuksien verran. Suunta on ollut oikea viime vuosina, sillä kerroin oli 3,6 vuonna 2000. Myös euroalueen yhtiöillä liiketuloksen ja velan suhde on vahvistunut. Se oli 4,4 vuonna 2000 ja nykyään se on 7,0. Lukujen perusteella ei kannata kuitenkaan tehdä liian suuria johtopäätöksiä, koska takana on vahva taloussuhdanne ja heikommassa suhdanteessa yhtiöiden tuloskunto heikkenee keskimäärin merkittävästi.
Lähivuosina erääntyy suuri määrä yrityslainoja
Osakesijoittajan kannattaa erityisesti nykytilanteessa analysoida yrityslainoja niiden eräpäivien osalta.
Arvioidaan esimerkiksi vähittäiskauppa-alaa, jonka yhtiöt ovat yleisesti ottaen kärsineet korkeasta inflaatiosta. Vähittäiskauppiaista suuren velkakuorman yhtiötä ovat muun muassa RH, Capri Holdings, Gap, Tapestry ja Hanesbrands.
Huonekaluyhtiö RH:lla erääntyy 41,9 miljoonalla dollarilla yrityslainoja vuonna 2024. Se on 96 prosenttia kaikista yhtiön yrityslainoista. Jos korkotaso ei merkittävästi laske vuoteen 2024 mennessä, niin RH:n korkokustannukset kasvavat merkittävästi, jos erääntyvä laina korvataan uudella. Korkeammat korkokustannukset rasittavat tuloslaskelman alimpia rivejä, kuten nettotulosta sekä sen ja osakkeiden lukumäärän avulla laskettua osakekohtaista tulosta.
Samansuuntainen tilanne on vaateyhtiö Capri Holdingsilla. Yhtiöllä erääntyy yrityslainoja peräti 397,5 miljoonalla dollarilla vuonna 2024.
Kauppaketju Kohl’s Corporationilla yrityslainoja erääntyy huomattava määrä jo ensi vuonna. Niiden nimellisarvo on 274,8 miljoonaa dollaria. Se on noin 14 prosenttia yhtiön liikkeelle laskemista yrityslainoista.
Yhtiöillä on tullut syksyn aikana kiire laskea liikkeelle yrityslainoja ennen kuin korot ehkä nousevat nykyisestä. Syyskuussa yrityslainoja laskivat liikkeelle muun muassa Walmart, Lowe, McDonald’s Corporation, Mondelez International, Nestle ja Union Pacific.
Osa yhtiöistä suosii nyt aiempaa lyhyempiä lainoja, koska ne arvioivat korkotason laskevan ensi vuonna tai viimeistään 2024.
