Tuleva hallitus suunnittelee asumistukeen seuraavan hallituskauden aikana noin 350 miljoonan euron suuruista leikkausta, kertoo Helsingin Sanomat. Kyse olisi mittavasta leikkauksesta, sillä vuonna 2021 Kelan maksamat asumisen tuet olivat yhteensä 2,6 miljardia euroa.
Menoista suurin osa muodostui yleisestä asumistuesta, mikä oli vuonna 2021 noin 1,6 miljardia euroa. Seuraavaksi suurin etuus oli eläkkeensaajan asumistuki, jonka kustannukset olivat 645 miljoonaa euroa. Mikäli tiedot leikkaussummasta pitävät paikkansa, tarkoittaisi 350 miljoonan leikkaus siis yli 13 prosentin vähennystä asumistukeen.
Kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja kristillisdemokraatit käyvät vielä viimeisiä neuvotteluja tulevasta hallitusohjelmasta. Helsingin Sanomien mukaan lopullisia päätöksiä leikkauksista ei vielä ole, sillä Säätytalolla käydään vielä läpi leikkauslistoja.
Asumistuen saajia on Suomessa paljon.
Viime joulukuussa Kelan maksamaa yleistä asumistukea sai yhteensä noin 380 000 kotitaloutta, joista opiskelijoiden kotitalouksia oli 43 prosenttia ja työttömien kotitalouksia 32 prosenttia.
Asumistukia saaneissa kotitalouksissa asui vuoden 2020 lopussa lähes 860 000 henkilöä, mikä oli peräti 15,5 prosenttia Suomen väestöstä.
Asumistukimenot kasvussa
Vielä ei ole tiedossa, mihin väestöryhmään asumistuen leikkaus eniten kohdistuu.
Asumista tuetaan suorilla tuilla yleisen asumistuen, eläkkeensaajan asumistuen, sotilasavustuksen asumisavustuksen sekä opintotuen asumislisän kautta. Asumistuen tarkoituksena on alentaa ruokakunnan asumismenoja.
Kohoavat vuokrat ja asumistuki ovat muodostaneet vaikean noidankehän.
Vuokrat ovat Suomen kasvukeskuksissa nousseet roimasti viime vuosina. Vuokrien nousu tarkoittaa lisämenoja valtiolle, sillä se nostaa myös asumistukimenoja. Tämä johtuu siitä, että asumistuki on sidottu vuokratasoon, eli vuokrien nousu nostaa asumistukea. Kela maksaa asumistukea hyväksyttävistä asumismenoista, esimerkiksi juuri vuokrasta.
Valtiovarainministeriön (VM) tänä vuonna julkaiseman julkisen talouden meno- ja rakennekartoituksen mukaan asumistukimenot ovatkin kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Kasvua on tapahtunut etenkin vuoden 2015 asumistukiuudistusten myötä ja opiskelijoiden siirryttyä yleisen asumistuen piiriin vuonna 2017.
Vuoden 2015 yleisen asumistuen uudistuksissa korotettiin hyväksyttäviä asumismenoja, alennettiin omavastuuosuutta ja otettiin käyttöön ansiotulovähennys, joka mahdollisti asumistuen saamisen aiempaa korkeammilla tulotasoilla.
Opiskelijoiden tuominen tasoltaan korkeamman etuuden piiriin kasvatti asumisen tukemisen kokonaismenoja, VM:n raportissa todetaan. Opiskelijoiden keskimääräiset asuinmenot ovat nousseet yleiseen asumistukeen siirtymisen jälkeen, mikä viittaisi siihen, että yleinen asumistuki on muuttanut opiskelijoiden asumisvalintoja ja johtanut ennakoitua suurempaan asumistukimenojen kasvuun.
Tällaisia toimia valtiovarainministeriö suosittaa
VM:n mukaan asumisen tukemisen menoja voitaisiin VM:n mukaan sopeuttaa esimerkiksi luopumalla vuonna 2015 käyttöönotetusta yleisen asumistuen ansiotulovähennyksestä ja kumoamalla vuoden 2017 uudistus, jossa opintotuen saajat siirrettiin asumislisältä yleisen asumistuen piirin.
Asumistukeen kohdistuvat sopeutustoimet kasvattavat kuitenkin toimeentulotuen tarvetta ja osa asumistukimenojen sopeutuksesta näkyy suurempina toimeentulotuen menoina.
VM:n mukaan ansiotulovähennyksen poisto ja opintotuen saajien siirtäminen toiselle etuudelle vaikuttaisivat toimeentulotuen tarpeeseen kuitenkin vähemmän kuin useimmat muut yleistä asumistukea koskevat sopeuttamisvaihtoehdot.
Kokoomus on jo pitkään kritisoinut asumistukijärjestelmää.
Puolueen mielestä yleinen asumistuki muodostaa kannustinloukkuja ottaa vastaan kokopäiväistä työtä, nostaa yleistä vuokratasoa markkinoista riippuen ja kohdistaa osin yhteiskunnan tukea sellaiseen asumiseen, johon yhteiskunnan tukea on vaikea perustella.
