Vuokrat ovat Suomen kasvukeskuksissa nousseet roimasti viime vuosina. Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteiset vuokrat ovat vuodesta 2015 lähtien nousseet syyskuuhun 2021 mennessä esimerkiksi Helsingissä 8,8 prosenttia, Espoossa 8,2 prosenttia, Vantaalla 10,1 prosenttia, Tampereella 9,6 prosenttia, Turussa 10,6 prosenttia ja Oulussa 8,6 prosenttia.
Myös muualla Suomessa vuokrat ovat nousseet, mutta keskimäärin maltillisemmin kuin kasvukeskuksissa.
Helsingissä vapaarahoitteisen vuokra-asunnon keskimääräinen neliövuokra on jo 21,5 euroa ja Espoossakin 18,5 euroa.
Vuokrien nousu tarkoittaa lisämenoja valtiolle, sillä se nostaa myös asumistukimenoja. Tämä johtuu siitä, että asumistuki on sidottu vuokratasoon, eli vuokrien nousu nostaa asumistukea. Kela maksaa asumistukea hyväksyttävistä asumismenoista, esimerkiksi juuri vuokrasta.
Tosin hyväksyttäville asumismenoille on laissa asetettu ylärajat, joita kutsutaan enimmäisasumismenoiksi. Yleinen asumistuki on 80 prosenttia hyväksyttävien asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Kaikkein pienituloisimmilla ei ole ollenkaan perusomavastuuta. Asumistuen perusomavastuun määrään vaikuttavat bruttokuukausitulot, joista on tehty mahdollinen ansiotulovähennys sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä.
Jos hyväksyttävien asumismenojen määrä ylittää enimmäisasumismenot, tuen määrä lasketaan enimmäisasumismenojen mukaan.
Asumismenoina asumistuessa suurin hyväksyttävä summa riippuu paikkakunnasta ja ruokakunnan koosta. Esimerkiksi Helsingissä yhden ruokakunnan hyväksyttävät asumismenot ovat enintään 537 euroa kuukaudessa.
Asunnon koko, ikä ja varustetaso eivät vaikuta asumistukeen.
Vuokran lisäksi asumistuen määrään vaikuttaa myös yleinen hintatason nousu. Enimmäisasumismenot on nimittäin sidottu elinkustannusindeksiin. Indeksin nousu nostaa siis enimmäisasumismenoja ja siten nostaa asumistukimenoja.
Vuokriin ja yleiseen hintakehitykseen sidottu asumistuki on luonut tilanteen, jossa asumistukimenot ovat kasvaneet rajusti.
Kela maksoi vuonna 2020 asumistukia yhteensä 2 232 miljoonaa euroa. Summa kasvoi reaalisesti edellisvuodesta 4,2 prosenttia. Vielä 2008 asumistukimenot olivat noin 1,0 miljardia euroa. Tosin Kelan tilastot eivät anna asumistukikehityksestä täysin oikeaa kuvaa 2010-luvulla, sillä Kelan maksamaa asumistukea nosti vuonna 2017 se, että opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin elokuussa 2017.
Asumistuen saajia on paljon. Asumistukia saaneissa kotitalouksissa asui vuoden lopussa lähes 860 000 henkilöä, mikä on peräti 15,5 prosenttia Suomen väestöstä.
Asumistuen kokonaismenojen kasvu huolettaa STTK:n ekonomisti Antti Koskelaa.
”Sanomattakin on selvää, ettei yhteiskunnallamme ole varaa tähän kehitykseen. Automaatti olisi jotenkin katkaistava, mutta keinot puuttuvat. Miljardeille olisi vanhenevassa Suomessa muutakin käyttöä, kuin vuokrien tukeminen”, ekonomisti toteaa blogissaan.
Koskelan mukaan asumistukimenojen vähentäminen on vaikeaa, koska suora leikkaus johtaisi vuokralla asuvien pienituloisten köyhtymiseen. Hänen mukaansa parempi mekanismi lienee kasvukeskusten asuntotarjonnan kasvattaminen, jolloin kysyntä ja tarjonta tasapainottuvat paremmin. Myös kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja voitaisiin Koskelan mukaan tuottaa enemmän.
Lue myös tämä: Verovaroin rahoitettava asumistuki tarjoaa mahdollisuuden nirsoiluun
