Toimituksen blogi

Verovaroin rahoitettava asumistuki tarjoaa mahdollisuuden nirsoiluun

Onko asumistuesta tullut liian antelias ilmainen lounas, kun esimerkiksi monet opiskelija-asunnot eivät enää kelpaa opiskelijoille?

Asumistukimenot nousivat uuteen ennätykseen vuonna 2018. Palkkatuloja saavien yleisen asumistuen saajien määrä on kasvanut viime vuosina, kertoo Kela.

Kela maksoi asumistukia vuonna 2018 yhteensä 2 112 miljoonaa euroa, mikä on peräti viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Yleisen asumistuen menot olivat 1 489 miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuoteen oli 18 prosenttia. Eläkkeensaajan asumistuen menot kasvoivat kolme prosenttia ja ne olivat 600 miljoonaa euroa.

”Yleisen asumistuen menojen suurta kasvua selittää opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin syksyllä 2017. Vuosi 2018 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin yleistä asumistukea maksettiin myös lapsettomille opiskelijoille”, sanoo pääsuunnittelija Heidi Kemppinen Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmästä.

Kelan mukaan palkkatuloja saavien yleisen asumistuen saajaruokakuntien määrä on kasvanut viime vuosina. Vuoden 2014 lopussa yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista 23 prosentilla oli huomioitu palkkatuloja tukea myönnettäessä. Vuoden 2018 lopussa vastaava osuus oli noussut jo 35 prosenttiin.

Hoasin soluasunnot eivät kelpaa opiskelijoille

Asumistukimenojen kasvu vaikuttaa myös ihmisten käyttäytymiseen asuntomarkkinoilla.

Sen osoittaa Helsingin Sanomien havainto HOAS:n eli Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön tarjoamien opiskelija-asuntojen heikosta kysynnästä. Hoasin Helsingin KIvikossa sijoitsevasta asunnosta joutuisi opiskelija itse maksamaan alhaisimmillaan vain vaivaiset 50 euroa.

Silti ketään ei tällainen halpa asuminen tunnu kiinnostavan, ja Hoas joutuu purkamaan yli tuhannen opiskelijan kodit Helsingin seudulta.

Vaikka Hoasin lähiöiden solut ovat erittäin edullisia, enemmistö opiskelijoista hakee yksiötä läheltä Helsingin keskustaa. Asuntosäätiö aikookin nyt luopua pääkaupunkiseudulla 750 soluasunnosta ja rakennuttaa 3 000 uutta yksiötä. Yhteensä soluasunnot voisivat toimia lähes 1 500 opiskelijan koteina.

Tyhjillään on HS:n mukaan ollut jo pidempään soluasuntoja, joissa 12,5 neliön solun vuokra on vaivaiset 240–260 euroa kuussa. Lisäksi Kela antaa 190 euroa asumistukea.

Asumistuki uudistui vuonna 2017

Opintotuen asumislisä korvattiin vuonna 2017 yleisellä asumistuella. Uudistuksen myötä antaa yksin asuvalle opiskelijalle annetaan nyt aiempaa enemmän tukea.

Elokuun alusta 2017 lähtien opiskelijat ovat saaneet yleistä asumistukea samoin ehdoin kuin muutkin. Tukea myönnettäessä ei siis huomioida opiskelukuukausia tai opintotuen enimmäisaikoja.

Hyväksyttäville asumismenoille on laissa asetettu ylärajat, joita kutsutaan enimmäisasumismenoiksi. Jos hyväksyttävien asumismenojen määrä on enimmäisasumismenoja suurempi, asumistuen määrää ei lasketa todellisten asumismenojen mukaan vaan enimmäisasumismenojen mukaan.

Enimmäisasumismenoihin vaikuttavat ruokakunnan koko ja asunnon sijaintikunta, ja ne ovat sidoksissa elinkustannusindeksiin.

Esimerkiksi kahden hengen ruokakunta voi saada Helsingissä asumistuke enimmillään lähes 597 euroa kuukaudessa. Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaallakin enimmillään lähes 574 euroa kuukaudessa. Näiden päälle tulevat sitten muut mahdolliset tuet, kuten opintotuki, työttömyyskorvaus tai toimeentulotuki.

Onko asumistuki liian antelias?

Kun tukisummat ovat näin suuria, ei ole ihme, ettei soluasuminen kaukana Helsingin keskustasta enää kiinnosta.

On kuitenkin aiheellista kysyä, onko asumistuen korotus ollut onnistunut päätös, kun perinteiset soluasunnot eivät opiskelijoille kelpaa. Ei veronmaksajien rahoilla rahoitettava asumistuki saa tarjota niin hyviä oltavia, että se mahdollistaa perinteisten soluasuntojen hyljeksimisen.

Jokainen saa tietenkin itse päättää missä asuu, mutta kaikkia toiveita ei verovaroin pidä toteuttaa.

Tukimuutos herättää ihmetystä myös asuntosijoittamisen ammattilaisissa. Esimerkiksi asuntosijoittaja ja bloggaaja Harri Huru kommentoi Helsingin Sanomien uutista Twitterissä.

”Vähän ihmetyttää, että ensin tehdään tukimuutos, jolla siirretään opiskelijakysyntää jo valmiiksi eniten kysyttyyn yksiökantaan ja sitten ihmetellään pokkana, kun yksiövuokrat/tuet nousee eikä yhtään keksitä selitystä”, Huru kirjoittaa.

Korjaus: Pääkaupunkiseudun asumistukien enimmäismäärät oli ilmoitettu virheellisen suuruisina. Virheelliset luvut olivat enimmäisasumismenoja, eivät enimmäistukia. Enimmäistuki on 80 prosenttia
enimmäisasumismenoista. Luvut korjattu 14.5.2019.

12 kommenttia
Avatar
Nirso opiskelija 13.4.2019
| |
Opiskelijat eivät ole mitään b-luokan kansaa joille "pitäisi välttää mikä tahansa kolo asuttavaksi". Toisen asteen opinnot kestävät yleensä ainakin sen kolme vuotta, korkeakouluopinnot vieläkin kauemmin. Se on pitkä aika asua toisen/toisten useasti täysin tuntemattomien ihmisten kanssa samassa asunnossa. Vielä jos kemiat ei passaa yhtään yksiin. Omasta lähipiiristäni olen kuullut aika järkyttäviä kokemuksia. Ja nähnyt mitä se elämä näissä soluasunnoissa pahimmillaan todellisuudessa voi olla. Tällaisessa tilanteessa täysin oikeutetut valitukset asuinkumppanista soluasuntoa vuokranneelle taholle ovat useimmiten yhtä tyhjän kanssa. Olkoonkin että tämä toinen osapuoli sotkee yhteisiä tiloja, metelöi päivät ja yöt niin että nukkuminen on mahdotonta, ja jopa majoittaa useita öitä useita eri ihmisiä samanaikaisesti asuntoon. Mainittakoon vielä että eräskin tällainen soluasunto -talo haisi käytäviä ja muita yleisiä tiloja myöten jatkuvasti marihuonalta. Tästä voitte ehkä päätellä minkälaista meno ylipäätään on näissä pelkkien opiskelijoiden asuttamissa taloissa. Tällainen asumismuoto on rauhatonta ja turvatonta, eikä kenenkään pitäisi joutua niin elämään. Jokaisella pitäisi olla oikeus turvalliseen kotiin. Opiskelijoita ollaan niin ahnaasti riistämässä jatkuvasti, että teiltä "setämiehiltä" taitaa unohtua että nämä riistämänne opiskelijat ovat tulevia veronmaksajia. Nämä samat ihmiset maksavat sitten teidän eläkkeenne. Vaikkakin viimeaikaisten puheitten ja päätösten, sekä leikkureiden (esim. opintotuen leikkaaminen ja opiskelijan pakottaminen ottamaan suuren opintolainan) perusteella voi olla hyvinkin mahdollista ettei näistä opiskelijoista mitään työssäkäyviä veronmaksajia koskaan tulekaan. Opiskelijoiden hyvinvointia ajetaan jatkuvasti alas. Eikä pahoinvoiva ihminen ole tuottava yksilö. Olisiko kannattavampaa keskittyä siihen, että turvattaisiin opiskelijoiden hyvinvointi jotta mahdollisimman moni pääsisi opintoihin kiinni ja jaksaisi myös suorittaa ne loppuun? Että syrjäytyminen ei ainakaan kasvaisi enempää? Että opiskelijat pääsisivät mahdollisimman nuorina kiinni työelämän syrjään? Että täällä Suomessa tosiaan olisi edelleen veronmaksajia vielä silloinkin kun te istutte siellä vanhainkodissa kiikkutuolissa? Koska kuka sen teidän hoitonne siellä vanhainkodissa sitten maksaa jos eivät nämä opiskelijat, jotka ovat teidän mielestänne vain nirsoja eivätkä ansaitse edes kunnollista kotia? Mainittakoon tähän yhteyteen vielä seikka alhaisesta syntyvyydestä, josta käsittääkseni on juuri teidän sukupolvenne niin kovin huolissaan. Te voitte lakata miettimästä ja rahoittamasta tutkimuksia syntyvyyden laskun syihin. Sen lisäksi että näin ankeaan maahan ja ylipäätään tälle planeetalla jota me aktiivisesti ajamme kohti omaa tuhoaan, ei halua monikaan tuoda pientä ja viatonta ihmistä kärsimään tai saastuttamaan, ei myöskään tämä viimeisimmän hallituksen opiskelijapolitiikka millään tavalla kannusta meitä nuoria lisääntymään. Kun Suomen velat on opintotuen leikkauksen ja opintolainan pakkonostattamisen kautta siirretty meidän opiskelijoiden maksettavaksi, ei paljon innosta tehdä lapsia tilanteeseen jossa on pelkän toisen asteen tutkinnon jälkeen 20 000 euroa velkaa. Jos mielii esimerkiksi yliopistoon niin velkataakka kipuaa reippasti tuonne 60 000 euron kieppeille. Perusta siinä sitten perhe. Jos me olemme se teidän sukupolvenne toitottama "Suomen tulevaisuus", niin miksi te sitten itse jatkuvasti ajatte alas omaa tulevaisuuttanne?
Avatar
Bernstein 14.4.2019
| |
Vahvistan: Nykyajan opiskelija on todella nirso - muttei toki sen nirsompi kuin muullakaan sossuntuella keskustassa asustelevat. Suurin ellei jopa ainoa syyllinen keskusta-asuntojen kalleuteen on juuri asumistuki. Kelan käsitys tasa-arvosta kuuluu, että jokaisella on oltava oikeus asua suurkaupungin keskustassa yhteiskunnan piikkiin. Siis jokaisella "pienituloisella"; keskituloiset menkööt sinne Korsoon ja Myllypuroon, jotka alueet tiedostava opiskelija kiertää kaukaa. Ja mitä tekikään HOAS tässä joku päivä sitten julkistetun uutisen mukaan: https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006067444.html "Vaikka lähiöiden solut ovat erittäin edullisia, enemmistö hakee yksiötä läheltä Helsingin keskustaa." "12,5 neliön solun vuokra[Myllypurossa tai Viikissä] on 240–260 euroa kuussa, ja Kela antaa 190 euroa asumistukea. Opiskelijalle jää maksettavaksi ainoastaan 50–60 euroa." Mikä on kun ei ilmainenkaan asunto nykyopiskelijalle kelpaa? Jos soluasuminen ei rimmaa, tämä kelpaisi ainakin minulle: "...Viikissä.. Parvekkeellisessa asunnossa on 40 neliötä. Tupakeittiön ja huoneen vuokra on runsaat 480 euroa, ja siihen nuoripari saa Kelan asumistukea 359 euroa." Tästä olen 100% samaa mieltä ja siitä voisi tehdä jopa vaalivaltin: "Jokainen saa tietenkin itse päättää missä asuu, mutta kaikkia toiveita ei verovaroin pidä toteuttaa." Onneksi on vielä aikaa äänestää. Tai valitettavasti, koska ilmaisen rahan vaatijoita on aina satakertaisesti enemmän kuin laskun maksajia.
Avatar
Jasso 14.4.2019
| |
Ohessa kommentoineella henkilöllä oli paljon hyviä pointteja. Vastauksistasi ja pääasiallisesta tekstistä näkee ja kuulee kuinka kaukana itse olet elämässäsi noista olosuhteista. Sen johdosta ymmärränkin että voi olla vaikea tajuta faktatietoa ja tehdä lyhyitä päätelmiä. Alkuperäinen kirjoitus johon viittaat on enemmänkin uutisankka: Tekstissä korostetaan tiettyjä asioita juurikin jotta päästäisiin mahdollisesti tekemään poliittisia muutoksia jotka heikentävät opiskelijoiden asemaa. Hoas kun kuitenkin tekee myös bisnestä ja ei ole heille eduksi jos asunnot eivät mene kaupaksi. Kyseisessä kirjoituksessa mainittu vuokra ei suinkaan ole halpa verrattuna muihin Hoasin soluihin, vaan itseasiassa ihan samaa tasoa. Voit saada myös esimerkiksi Pasilasta solun noihin hintoihin, joten miksi muuttaisit Kivikkoon jonka liikenneyhteydet vievät päivästäsi hyvin paljon aikaa? Jos asunnossa tulisi asua vähintään kolmisen vuotta, niin on odotettavissa että asukas haluaa vähintäänkin jossain vaiheessa käydä töissä. Kulkuyhteydet ovat tässä hyvin merkittävä asia, sillä kukaan ei fyysisesti kykene pidemmällä aikavälillä 1-2h/suunta työ- tai koulumatkoihin samalla kun tekee päivässä myös 6-8h töitä sekä käy samat tunnit koulua. Kyllä, lähtökohtainen ajatuksesi siitä, että perus opiskelija on tuilla lorvaileva laiskiainen on väärä; Valtaosa korkeakouluopiskelijoista käy kyllä koulun ohella töissä. Tästä on myös tutkimuksia. Itse en edes saa tukia sillä käyn töissä kokopäiväisesti, joka taas ei ole kovin tukeva tilanne opiskelujeni suhteen. Alkuperäisessä tekstissä myös viitattiin Kivikon suhteen lähialueen kouluihin. Näihin kouluihin nähden on alueelle sijoitettu myös muita halpoja asuntoja, mm. Viikki ja Kontula. Mikäli et ole koskaan Kivikossa käynyt niin tuskin edes tiedät kuinka syrjässä se on. Sama pätee myös esimerkiksi Malminkartanoon. Molemmista kulkuyhteydet töihin roikkuvat harvan liikennevälineen varassa, otettaessa taas huomioon että opiskeluihin usein kuuluu myös esimerkiksi harjoittelujaksoja ja töihin siirtyminen. Mitä tulee soluasumiseen niin voin vain todeta, että vaikka oma kämppäkaveri olisi kuinka mukava, ei muu talo välttämättä ole. Olen itse asunut aina omillani juurikin koska olen seurannut sivusta kamalaa soluelämää; en ole kertaakaan nähnyt toimivaa kämppistilannetta. On sotkua, varkaita, luteita, päihteitä, meteliä... Haluan asua kotona enkä slummissa. Toki tämän takia olen käynyt töissäkin, mutta PK-seudun vuokrillahan se nyt on jo ilmiselvää, että jos haluaa asua siististi niin siitä joutuu pulittamaan yli maksimiasumistuet. Kukaan joka elää pelkillä asumistuilla ja opintorahoilla ei elä kyllä ihmisiksi kun raha on hyvin tiukalla, joten älä turhaan murehdi siitä, että opiskelijoille maksettaisiin liikaa verorahoistasi. Mene kauppaan, osta kunnon sisäfile ja nauti kun sinulla on varaa siihen.
Avatar
Ville-Veikko Pasanen 16.4.2019
| |
Korvamerkitty raha noin yleensäkin nostaa hintoja. Lisäksi asumistuki kaikissa muodoissaan taitaa olla se passivoivin komponentti. Tämä on argumentti siis perustulon puolesta, annetaan kaikille könttä rahaa jolla on pärjättävä. Näin jokainen voi itse päättää asuuko niillä rahoilla Helsingin keskustassa hulppeassa asunnossa vaiko teltassa erämaassa ja käyttää rahansa jotenkin muuten. Tämä myös tasapainottaisi kustannuksia se. aliti tukien perässä nousevat asuntojen hinnat sekä vuokrat eivät molemmat rasittaisi nettomaksajia.
Avatar
Oivikki 23.1.2020
| |
Soluasuntokin varmaan kelpaisi, jos häiriköt laitettaisiin järjestykseen!

SalkunRakentaja on vaurauden rakentajan suosittu verkkolehti. Sivusto sisältää sijoittamiseen, yrittäjyyteen ja arjen raha-asioihin liittyviä artikkeleita, uutisia ja analyysejä.

SalkunRakentaja-sivusto sisältää myös kumppaneidensa tuottamaa sisältöä, josta sivusto voi saada julkaisupalkkioita.

Tutustu sisältömarkinoinnin ja sisällöntuotannon ratkaisuihimme Salkkumedia Oy:n kotisivuilta.

   

Yhteystiedot

Julkaisija Salkkumedia Oy
Y-tunnus 2793119-8
Puhelin 040 0132119
Sähköposti info(at)salkunrakentaja.fi
Päätoimittaja Jorma Erkkilä
 
Webhotelli: Hostingpalvelu.fi
Anna palautetta
Sisällöntuottajaksi
 

Lisätietoja

Henkilöstö
Mediakortti
Yhteistyökumppanit
Digipaketti
Palvelut lukijoille
Tilaa uutiskirje

 

Tilaa maksuton uutiskirje sähköpostiisi:

Outbound linkkien seuranta

Akateemiset

Akateemiset2

Copyright © 2021 Salkkumedia Oy

Ylös