Onko asumistuesta tullut liian antelias ilmainen lounas, kun esimerkiksi monet opiskelija-asunnot eivät enää kelpaa opiskelijoille?
Asumistukimenot nousivat uuteen ennätykseen vuonna 2018. Palkkatuloja saavien yleisen asumistuen saajien määrä on kasvanut viime vuosina, kertoo Kela.
Kela maksoi asumistukia vuonna 2018 yhteensä 2 112 miljoonaa euroa, mikä on peräti viisi prosenttia edellisvuotta enemmän. Yleisen asumistuen menot olivat 1 489 miljoonaa euroa, ja kasvua edellisvuoteen oli 18 prosenttia. Eläkkeensaajan asumistuen menot kasvoivat kolme prosenttia ja ne olivat 600 miljoonaa euroa.
”Yleisen asumistuen menojen suurta kasvua selittää opiskelijoiden siirtyminen yleisen asumistuen piiriin syksyllä 2017. Vuosi 2018 oli ensimmäinen täysi vuosi, jolloin yleistä asumistukea maksettiin myös lapsettomille opiskelijoille”, sanoo pääsuunnittelija Heidi Kemppinen Kelan tilasto- ja tietovarastoryhmästä.
Kelan mukaan palkkatuloja saavien yleisen asumistuen saajaruokakuntien määrä on kasvanut viime vuosina. Vuoden 2014 lopussa yleistä asumistukea saaneista ruokakunnista 23 prosentilla oli huomioitu palkkatuloja tukea myönnettäessä. Vuoden 2018 lopussa vastaava osuus oli noussut jo 35 prosenttiin.
Hoasin soluasunnot eivät kelpaa opiskelijoille
Asumistukimenojen kasvu vaikuttaa myös ihmisten käyttäytymiseen asuntomarkkinoilla.
Sen osoittaa Helsingin Sanomien havainto HOAS:n eli Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön tarjoamien opiskelija-asuntojen heikosta kysynnästä. Hoasin Helsingin KIvikossa sijoitsevasta asunnosta joutuisi opiskelija itse maksamaan alhaisimmillaan vain vaivaiset 50 euroa.
Silti ketään ei tällainen halpa asuminen tunnu kiinnostavan, ja Hoas joutuu purkamaan yli tuhannen opiskelijan kodit Helsingin seudulta.
Vaikka Hoasin lähiöiden solut ovat erittäin edullisia, enemmistö opiskelijoista hakee yksiötä läheltä Helsingin keskustaa. Asuntosäätiö aikookin nyt luopua pääkaupunkiseudulla 750 soluasunnosta ja rakennuttaa 3 000 uutta yksiötä. Yhteensä soluasunnot voisivat toimia lähes 1 500 opiskelijan koteina.
Tyhjillään on HS:n mukaan ollut jo pidempään soluasuntoja, joissa 12,5 neliön solun vuokra on vaivaiset 240–260 euroa kuussa. Lisäksi Kela antaa 190 euroa asumistukea.
Asumistuki uudistui vuonna 2017
Opintotuen asumislisä korvattiin vuonna 2017 yleisellä asumistuella. Uudistuksen myötä antaa yksin asuvalle opiskelijalle annetaan nyt aiempaa enemmän tukea.
Elokuun alusta 2017 lähtien opiskelijat ovat saaneet yleistä asumistukea samoin ehdoin kuin muutkin. Tukea myönnettäessä ei siis huomioida opiskelukuukausia tai opintotuen enimmäisaikoja.
Hyväksyttäville asumismenoille on laissa asetettu ylärajat, joita kutsutaan enimmäisasumismenoiksi. Jos hyväksyttävien asumismenojen määrä on enimmäisasumismenoja suurempi, asumistuen määrää ei lasketa todellisten asumismenojen mukaan vaan enimmäisasumismenojen mukaan.
Enimmäisasumismenoihin vaikuttavat ruokakunnan koko ja asunnon sijaintikunta, ja ne ovat sidoksissa elinkustannusindeksiin.
Esimerkiksi kahden hengen ruokakunta voi saada Helsingissä asumistuke enimmillään lähes 597 euroa kuukaudessa. Espoossa, Kauniaisissa ja Vantaallakin enimmillään lähes 574 euroa kuukaudessa. Näiden päälle tulevat sitten muut mahdolliset tuet, kuten opintotuki, työttömyyskorvaus tai toimeentulotuki.
Onko asumistuki liian antelias?
Kun tukisummat ovat näin suuria, ei ole ihme, ettei soluasuminen kaukana Helsingin keskustasta enää kiinnosta.
On kuitenkin aiheellista kysyä, onko asumistuen korotus ollut onnistunut päätös, kun perinteiset soluasunnot eivät opiskelijoille kelpaa. Ei veronmaksajien rahoilla rahoitettava asumistuki saa tarjota niin hyviä oltavia, että se mahdollistaa perinteisten soluasuntojen hyljeksimisen.
Jokainen saa tietenkin itse päättää missä asuu, mutta kaikkia toiveita ei verovaroin pidä toteuttaa.
Tukimuutos herättää ihmetystä myös asuntosijoittamisen ammattilaisissa. Esimerkiksi asuntosijoittaja ja bloggaaja Harri Huru kommentoi Helsingin Sanomien uutista Twitterissä.
”Vähän ihmetyttää, että ensin tehdään tukimuutos, jolla siirretään opiskelijakysyntää jo valmiiksi eniten kysyttyyn yksiökantaan ja sitten ihmetellään pokkana, kun yksiövuokrat/tuet nousee eikä yhtään keksitä selitystä”, Huru kirjoittaa.
Samaa mieltä. Vähän ihmetyttää, että ensin tehdään tukimuutos, jolla siirretään opiskelijakysyntää jo valmiiksi eniten kysyttyyn yksiökantaan ja sitten ihmetellään pokkana, kun yksiövuokrat/tuet nousee eikä yhtään keksitä selitystä
— Harri Huru (@ostanasuntoja) 13. huhtikuuta 2019
Korjaus: Pääkaupunkiseudun asumistukien enimmäismäärät oli ilmoitettu virheellisen suuruisina. Virheelliset luvut olivat enimmäisasumismenoja, eivät enimmäistukia. Enimmäistuki on 80 prosenttia
enimmäisasumismenoista. Luvut korjattu 14.5.2019.
