Vaalikisaa käyvät puolueet ovat ripustaneet vaalilupaustensa rahoituksen 75 prosentin työllisyysasteeseen.
LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro ei usko, että aste saavutetaan, mutta ei yksittäisellä prosenttiluvulla olekaan merkitystä.
Valtaosa eduskuntaan pyrkivistä puolueista esittää eri menolisäystensä rahoittajaksi työllisyysasteen nousua. Työllisyysaste olisi puolueiden mielestä saatava nousemaan 75 prosenttiin. Tilastokeskuksen mukaan helmikuussa kausi- ja satunnaisvaihtelusta tasoitettu työllisyysaste oli 72,5 prosenttia.
Työllisyysasteen nousu on kahden osatekijän summa. Toisaalta siihen vaikuttaa talouskasvu ja toisaalta tehdyt toimenpiteet työllisyyden parantamiseksi. LähiTapiolan yksityistalouden ekonomistin Hannu Nummiaron mielestä 75 prosentin työllisyysaste voi jäädä haaveksi.
”Nousukausi on ohi. Menneen vaalikauden loppupuolen suotuisaa työllisyyskehitystä ei voida ekstrapoloida jatkumona. Nyt talous on normalisoitunut ja riskit kallellaan alaspäin ensi vaalikauden aikana. Lisäksi työmarkkinat ovat kiristyneet. Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien työllistyminen on epävarmempaa, vaikka kansainvälinen kysyntä säilyisikin koko vaalikauden vahvana. 75 prosenttia vaatii suotuisia olosuhteita, olivat hallituksen toimet mitkä tahansa”, Nummiaro sanoo.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF arvioi vastikään, että maailmantalouden kasvu hidastuu 3,3 prosenttiin tänä vuonna, mutta kiihtyy ensi vuonna 3,6 prosenttiin. Valtiovarainministeriö puolestaan ennustaa, että Suomen talouskasvu tänä vuonna on 1,7 prosenttia ja ensi vuonna se hidastuu 1,4 prosenttiin.
Maailmalla on kuitenkin useita uhkatekijöitä, jotka pahimmillaan voivat jopa pysäyttää kasvun. Tunnettuja uhkatekijöitä ovat muun muassa Yhdysvaltain ja Kiinan tullikiistat, Brexit ja Italian velkatilanne. Myös Yhdysvaltain koronnostot voivat hyydyttää taloutta.
Nummiaron mielestä yksittäinen työllisyysaste ei pitäisi saada niin suurta painoa-arvoa kuin se on vaalikeskustelussa saanut. Katseen pitäisi olla kauempana.
”Toivoisi, että suhdanne- ja rakennepolitiikka erottuisi julkisessa keskustelussa paremmin toisistaan. En jaksa uskoa, että tässä talousympäristössä 75 prosentin aste toteutuu, mutta ei tarkalla prosentilla vuonna 2023 ole niin väliä. Poliittisesti sen perusteella kyllä neljän vuoden kulutta kehutaan tai haukutaan, mutta talouden tasapainon näkökulmasta oleellisinta on suunta, jolla rakenteita onnistutaan uudistamaan”, Nummiaro sanoo.
Nummiaron mielestä tavoitteita voisi miettiä suhdannekorjattuina.
”Mutta siitä ei voida tinkiä, että suunta on kohti pitkän ajan tasapainon edellyttämää 78-80 prosentin työllisyysastetta. Ja se on Pohjoismaihinkin vertailtuna todella haastava tavoite. Nyt vaalikeskusteluissa keinopaletti työmarkkinoiden uudistamiseksi on jäänyt 75 prosentin mantran varjoon, mutta hallitusneuvotteluissa detaljit nostetaan pöydälle.”
