Asunnot ja kiinteistöt

Ekonomisti: ”Nopea korkojen nousu on halvaannuttanut koko kiinteistösektorin”

Asuntorakentamisessa kevät on menetetty ja syksykin näyttää heikolta, varoittaa Rakennusteollisuus RT.

Asuntorakentamisen ensimmäinen vuosipuolisko on jo hukattu, kun maaliskuusta lähtien uusia kohteita on lähtenyt käyntiin poikkeuksellisen vähän, varoittaa rakennusyrityksiä edustava Rakennusteollisuus RT.

Rakennusteollisuus RT:n asuntotuotantokyselyssä kartoitetaan toteutuneita ja suunniteltuja vapaarahoitteisia kerrostalohankkeita. Vastaajina ovat Suomen suurimmat asuntorakentajat sekä joukko vakiintuneita, pienempiä asuntorakentajia.

Rakennusteollisuus RT:n toukokuun lopussa jäsenyrityksilleen tekemä asuntotuotantokysely osoittaa, että kolme neljästä tälle vuodelle arvioidusta asuntoaloituksesta on kaavailtu syksyksi, mutta ne ovat vielä täysin toiveiden varassa.

Asuntorakentajien arviot tämän vuoden asuntoaloituksistaan ovat pudonneet alle puoleen tammikuussa tehtyyn kyselyyn nähden. Omistusasunnoissa pudotus on suhteellisesti vielä suurempi kuin vapaarahoitteisissa vuokra-asunnoissa.

”Toiveet kohdistuvat nyt syksyyn, mutta niille ei ole toistaiseksi katetta. Nopea korkojen nousu on halvaannuttanut koko kiinteistösektorin, vaikka muualla taloudessa tilanne on rauhallisempi”, Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo sanoo.

Asuntolainojen viitekorkoina Suomessa laajasti käytetyt euribor-korot lähtivät viime keväänä jyrkkään nousukiitoon, kun keskuspankki EKP aloitti ohjauskoron nostot. 12 kuukauden Euribor alkoi hätyytellä jo neljää prosenttia. Kun sitten Yhdysvalloissa havaitut kolmen pankin ja Euroopassa Credit Suissen vaikeudet valtasivat talousmedioiden uutistilan, kääntyi 12 kuukauden Euribor laskuun.

Tällä hetkellä 12 kuukauden euribor-korko on jo lähes 4,0 prosenttia.

Asuntokauppa jumissa

Vihmon mukaan muilla asuntorakentajilla tilanne on todennäköisesti vielä hankalampi rahoituksen saatavuuteen liittyvien haasteiden vuoksi.

Kysynnän riittämättömyys oli rakennusyritysten mielestä nyt merkittävin asuntotuotannon käynnistymistä haittaava tekijä: peräti 97 prosenttia vastaajista koki sen haittaavan paljon. Lisäksi kaikki vastaajat olivat sitä mieltä, että odotukset korkojen noususta haittaavat paljon tai vähintään jonkin verran. Talvella rakennuskustannusten nousu nähtiin suurimmaksi esteeksi.

Uusien asuntojen kauppa on alkuvuonna vähentynyt 70 prosentilla viime vuoteen verrattuna. Asuntoja valmistuu vielä ennen syksyä runsaasti, ja uusia valmiita asuntoja on nyt myynnissä aiempaa enemmän.

Vähäisten aloitusmäärien vuoksi rakenteilla olevia uusia asuntoja tulee kuitenkin entistä vähemmän myyntiin. Se on rakennusyhtiöiden riskienhallinnan kannalta hyvä asia, mutta tarkoittaa asuntotarjonnan niukkuutta siinä vaiheessa, kun kysyntä aikanaan alkaa elpyä.

”Tarve uusille asunnoille ei ole poistunut. Vilkkaana jatkuva kaupungistuminen ja kotitalouksien vahva tulokehitys tukevat asuntojen kysyntää lähivuosina. Liian matalalle putoava asuntotuotanto heijastuisi asumisen hintaan ja muodostuisi pullonkaulauksi koko taloudelle”, Vihmo sanoo.

Eikö tilanteen vakavuutta ymmärretä?

”Kyselyn tuloksiin peilaten on käymässä niin, että Suomessa ei ylletä tänä vuonna asuntoaloitusten kokonaismäärässä edes 20 000 asuntoon. Vapaarahoitteisen kerrostaloasuntojen lisäksi pientalohankkeet ovat vähentyneet ja valtion tukema vuokra-asuntotuotanto jää kauas tavoitetasostaan”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell toteaa.

Viime vuonna aloituksia kertyi 38 000, ja pitkän aikavälin keskimääräinen asuntotuotantotarve on VTT:n laskelmien mukaan 35 000 asuntoa vuosittain.

Asuntotuotannon alho painaa koko rakentamista vahvasti miinukselle ja alkaa tuntuvammin heikentää rakentamisen työllisyyttä kesän jälkeen. Vaikutukset koko talouteen kestävät pitkään.

”Tilanteen vakavuutta ei tunnuta ymmärrettävän. Negatiivinen kierre on oikaistava, ja valtion tulee viipymättä varmistaa, että edes tuettua vuokra-asuntotuotantoa saadaan liikkeelle. Se edellyttää esimerkiksi joustoa merkittävästi nousseiden kustannusten osalta ja tässä poikkeusajassa toimivien korkotukimallien nopeaa käyttöönottoa. Nämä muutokset vaativat poliittisia päätöksiä”, Randell lähettää terveisiä hallitusneuvotteluihin.

Kommentoi
Ylös
>