Asuntorakentamisen volyymin muutoksiin on vaikuttanut muun muassa rahoituksen saatavuus, korkotaso ja rakennusyhtiöiden kapasiteetin tilanne. Erityisesti 2010-luvulla asuntorakentamiseen vaikutti myös kasvanut yksityisten sijoittajien määrän kasvu, jotka hankkivat erityisesti kasvukeskuksista pieniä yksiköitä ja kaksioita.
2010-luvulla asuntosijoittamisen suosioon vaikutti suuren velkavivun käyttäminen erityisesti nollakorkojen aikana. Sijoitusasunnon saattoi ostaa 80 taloyhtiölainaosuudella ja tyypillisesti lyhennysvapaa vuosia oli 2-3. Pankit myönsivät luottoja 0,5-1,5 prosentin korolla, kun markkinakorot olivat nollilla.
Sijoitusasunnon tuotto-odotus oli korkealla, koska asuntosijoittamiseen liittyvät kulut sai vähentää verotuksessa täysimääräisenä, mikäli asunto-osakeyhtiön yhtiölaina oli tuloutettu taloyhtiön kirjanpitoon.
Asuntosijoittajat uskoivat myös vuokratason nousumahdollisuuteen varsinkin kasvukeskuksissa. Harva asuntosijoittaja uskoi, että asuntojen hinnat voisivat kääntyä laskuun, sillä monien pankkien ekonomistit vakuuttelivat Euroopan keskuspankin pitävän korot matalalla tasolla.
Jotkut sijoittajat lähtivät jopa velkarahalla sijoittamaan pankkien ja muiden alan toimijoiden asunto- ja kiinteistörahastoihin. Kiinteistörahastoissa oli sijoittajien pääomaa 5-6 miljardia euroa ja saman verran velkarahaa. Erityisesti vuosina 2016-2019 kiinteistörahastot kasvoivat vauhdikkaasti.
Monella kiinteistö- ja asuntorahastoihin sijoittaneella on ongelmana saada rahojaan ulos rahastosta, koska rahastot eivät ole pystyneet myymään asuntoja järkevillä hinnoilla markkinakauppojen jäätymisen vuoksi.
Vuonna 2022 syksyllä EKP alkoi nopeasti nostaa ohjauskorot runsaassa vuodessa lähemmäksi 5 prosentin tasoa. Asuntosijoittajien yllättyivät, kun korkotason noustessa, myös asuntojen hinnat kääntyivät pahaenteisesti laskuun.
Tuoreimmat Tilastokeskuksen hintatilastot kertovat vanhojen osakeasuntojen hintojen laskeneen vuoden 2022 huipulta noin 10 prosenttia.
Helsingissä vanhojen osakeasuntojen hinnat ovat laskeneet 2023 huipulta noin 18 prosenttia, Tampereella laskua on tullut 13 prosenttia ja Vantaalla noin 16 prosenttia.
