Suomen korkealla pysynyt inflaatio on vihdoinkin kääntynyt selvästi laskutrendille. Tilastokeskuksen mukaan kuluttajahintojen vuosimuutos oli lokakuussa 4,9 prosenttia. Vuosi-inflaatio on laskenut kuukaudessa selvästi, kun syyskuussa inflaatio oli 5,5 prosenttia.
Kuluttajahintojen kuukausimuutos oli 0,3 prosenttia. Inflaation hidastuminen syyskuusta lokakuulle johtui muun muassa sähkön hinnan laskusta. Kuukausitasolla nähtiin kuitenkin edelleen varsin vauhdikasta hintojen nousua monissa eri hyödykeryhmissä.
Kuluttajahintaindeksin pohjainflaatio on silti edelleen korkea, 6,6 prosenttia. Pohjainflaatio ei sisällä ruoan ja energian hinnanmuutoksia, koska ne sisältävät muita hyödykeryhmiä enemmän lyhytkestoista hintojen vaihtelua.
Tilastokeskuksen julkistamaa kotimaista inflaatiomittaria tulkittaessa on muistettava ottaa huomioon lainakorkojen vaikutus. Asuntolainojen ja kulutusluottojen korkojen nousun vaikutus lokakuun inflaatiolukuun oli yli kolme prosenttiyksikköä, eli korot selittävät jopa valtaosan kokonaisinflaatiosta.
Ilman korkojen nousun vaikutusta Suomen inflaatio olisi ollut lokakuussa noin 1,8 prosenttia eli jopa alle keskuspankin tavoitteleman tason, muistuttaa Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist.
Euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin ennakkotietojen mukaan inflaatio oli lokakuussa enää 2,9 prosenttia, kun syyskuussa se oli 4,3 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli lokakuussa 2,4 prosenttia.
Yhdenmukaistetussa kuluttajahintaindeksissä ei ole mukana omistusasumista, rahapelejä, kulutus- ja muiden luottojen korkoja, omakotitalon palovakuutusta, ajoneuvoveroa eikä kalastus- ja metsästysmaksuja.
Inflaation hidastumisen myötä odotukset Euroopan keskuspankin talletuskoron leikkauksista ovat kasvaneet.
Talletuskorko on tällä hetkellä neljä prosenttia. Euroopan keskuspankki (EKP) piti talletuskoron ennallaan lokakuun korkokokouksessa, vaikka inflaatio oli korkeampi kuin keskipitkän aikavälin kahden prosentin vuosi-inflaatiotavoite.
EKP huomioi päätöksessä sekä heikentyneen euroalueen taloustilanteen että merkittävästi viime kuukausina hidastuneen inflaation. Sitä ennen talletuskorkoa nostettiin kymmenessä korkokokouksessa peräkkäin.
Markkinoilla hinnoitellaan nyt ensimmäistä Euroopan keskuspankin koronlaskua ensi huhtikuulle.
Talousuutistoimisto Bloombergin tekemän kyselyn mukaan ekonomistien konsensus arvioi, että inflaatio kiihtyy joulukuuhun mennessä 3,2 prosenttiin, jonka jälkeen se hidastuu Euroopan keskuspankin kahden prosentin inflaatiotavoitteeseen vuoden 2025 helmikuuhun mennessä.
Euroopan keskuspankin pääjohtaja Christine Lagarde kertoo, että EKP aikoo odottaa nykyisen korkotason vaikutuksien näkymistä hintavakauteen riittävän pitkällä ajalla.
”Nyt ei ole aika alkaa julistaa voittoa. Meidän on pysyttävä tarkkana inflaatioon vaikuttavien eri voimien suhteen ja keskityttävä tiukasti hintavakautta koskevaan tavoitteeseemme”, Lagarde sanoi EU:n lainsäätäjien kokouksessa Brysselissä.
Lagarde sanoo odottavansa, että inflaatiopaineiden heikkeneminen jatkuu, mutta yleinen hintojen kasvu voi kiihtyä tulevina kuukausina. Keskipitkän aikavälin näkymiä ympäröi ”huomattava epävarmuus”.
Keskuspankki haluaa varmistaa, että ohjauskorot pidetään riittävän rajoittavilla tasoilla niin kauan kuin on tarpeen. Tämä korkotaso ja sen kesto riippuu inflaationäkymistä, pohjainflaation ”dynamiikasta” sekä siitä, kuinka voimakkaasti korkeiden korkojen vaikutus välittyy talouteen.
”Inflaatio on edelleen liian korkealla. Meidän täytyy siis pitää ohjauskorkomme korkealla tasolla riittävän pitkään. Meidän on oltava kärsivällisiä”, Lagarde toteaa.
Korkeat korot, heikko kasvu ja työmarkkinoiden jonkinasteinen pehmeneminen auttavat EKP:tä saamaan inflaation takaisin kahteen prosenttiin, Lagarde totesi. Palkkojen kasvu on kuitenkin edelleen nopeaa, hän muistuttaa.
