Tämä saa kysymään, onko valtio yritystoiminnan tosiasiallinen edunsaaja?
Yritysten verojen ja veroluonteisten maksujen summaa 77 miljardia euroa voi verrata valtion ensi vuoden budjettiin, joka on 87,9 miljardia euroa. Korkea kokonaisveroaste näkyy näissä luvuissa.
Toinen vertailukohta voi olla kaikkien pörssiyritysten omistajilleen vuonna 2023 maksamat ennätysosingot, jotka olivat noin 12 miljardia euroa.
Kokonaisuutena valtion saanto yritystoiminnasta ylittää selvästi omistajien saannon. Valtion saanto muodostuu muun muassa arvonlisäverosta, ansiotuloverosta, yhteisöverosta, osinkojen veroista, kiinteistöveroista sekä erilaista haittaveroista.
Lukujen valossa onkin kysyttävä, onko valtiosta tullut Suomessa yritystoiminnan tosiasiallinen edunsaaja? Tosiasiallinen edunsaaja on taho, joka saa valtaosan yritystoiminnan tuomista hyödyistä.
Valtion roolin mittasuhde ja ensisijaisuus on valtava. Niin ovat sen vaikutuksetkin.
Valtiokeskeisyys, jota mainitut maksut edustavat, leikkaavat kasvun kannustimia. Tässä on yksi keskeinen syy siihen, että Suomen kansatalous on polkenut 15 vuotta lähes nollakasvua.
Nobelisti Bengt Holmström sanoi keväällä 2023 suunnilleen että juurisyy moniin Suomen ongelmiin on liiallinen valtiokeskeisyys.
Nobelisti osuu oikeaan.
Kaikki syyt, jotka estävät meitä pienentämästä liialliseksi kasvanutta valtiokeskeisyyttä, ovat tekosyitä.