Suomen Asiakastieto kertoi tällä viikollla, että viikolla 48 konkurssiin asetettiin ennätykselliset 85 yritystä. Suomen Asiakastieto on tehnyt viikkotason konkurssiseurantaa vuodesta 2019 lähtien ja kyseessä on ylivoimaisesti suurin määrä konkursseja yhden viikon aikana.
”Tämän vuoden loppuun mennessä konkurssiin tullaan asettamaan yli 2 700 yritystä. Tällä vuosituhannella on varsin harvoin menty edes kahden tuhannen konkurssin yli, joten vuosi 2023 valitettavasti näyttää ennätyksellisen heikolta”, kertoo konkursseihin perehtynyt tuoteomistaja Jaakko Nors Asiakastiedosta.
Tilastokeskuksen mukaan lokakuussa 2023 pantiin vireille 269 konkurssia, mikä on 53 konkurssia enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuotta aiemmin. Henkilötyövuosien määrä konkurssiin haetuissa yrityksissä oli kaikkiaan 1 164, mikä on 300 henkilötyövuotta enemmän kuin vuoden 2022 lokakuussa.
Viimeisen 12 kuukauden aikana konkurssien määrä oli 20 prosenttia suurempi kuin sitä edeltäneenä 12 kuukauden ajanjaksona.
Konkurssien 12 kuukauden summa on jo lähes samalla tasolla kuin finanssikriisin synkimmässä aallonpohjassa.
Yrityskysely kertoo heikkenevästä kannattavuudesta – kriisivuosien heijastusvaikutukset näkyvät yhä
Pienten ja keskisuurten yritysten nykytilanne on kaikilla mittareilla vuodentakaista heikompi. Tämä käy ilmi Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) julkaisemasta yrityskyselystä Pk-pulssi.
Niin kysyntä, työllisyys, investoinnit kuin ulkomaankauppakin ovat supistuneet tänä vuonna eikä lähikuukausina odoteta merkittävää kohennusta tilanteeseen.
Kyselyn mukaan yrityksistä viisi prosenttia on vaarassa ajautua konkurssiin talvikuukausina, kun kesäkuussa tehdyssä kyselyssä vain kaksi prosenttia arvioi ajautuvansa konkurssiin.
”Kysynnän hiipuminen ja kustannusten nousu ovat heikentäneet pk-yritysten kannattavuutta ja jatkuvuusnäkymiä. Vaikean suhdanteen ohella yrityksiä kuormittavat yhä kriisivuosien monet raskaat seurannaisvaikutukset”, tiivistää EK:n johtava asiantuntija Jari Huovinen.
”Lähikuukaudet ovat ratkaisevia monen pk-sektorin työnantajan jatkuvuuden kannalta. Epävarmuuden nuorallakävelyä on jatkunut jo liian pitkään ja myös monen hyväkuntoisena kriisivuodet aloittaneen yrityksen kriisinkestävyys on lopussa. Vaarana on, että pk-sektorin työnantajayritysten määrän hupeneminen jatkuu ja jopa kiihtyy”, Huovinen toteaa.
Huovisen mukaan tilanne on vaikein mikroyrityksissä.
”Isommat pk-työnantajat ovat toistaiseksi kannatelleet työllisyyttä, mutta epävakauden jatkuessa ongelmat uhkaavat levitä laajemmin myös niihin.”
Pientä valoa ulkomaankaupassa
Huovisen mukaan tilanteeseen luo toivoa se, että yritysten näkymät seuraavalle 12 kuukaudelle ovat hieman vuodentakaista paremmat. Esimerkiksi ulkomaankaupan hienoiseen vahvistumiseen uskottiin kaikissa yrityskokoluokissa.
Yritysten lyhyen tähtäimen jatkuvuusnäkymät ovat heikentyneet. 13 prosenttia ennakoi toiminnan laajentuvan ja 18 prosenttia sen supistuvan seuraavan kolmen kuukauden aikana. Kesäkuun vastaavassa yrityskyselyssä osuudet olivat 15 ja 13 prosenttia.
Koko vuoden näkymässä 27 prosenttia yrityksistä arvioi kysynnän lisääntyvän ja 30 prosenttia sen vähentyvän. 15 prosenttia ennakoi investointien lisääntyvän ja 37 prosenttia niiden vähentyvän ensi vuoden aikana.
Kannattavuuden vahvistumiseen uskoo 25 prosenttia ja sen heikentymiseen 33 prosenttia yrityksistä. Merkittävimpinä yritystoiminnan haasteina yritykset mainitsivat kotimaan myynnin laskun (48 prosenttia) ja kohonneet raaka-ainehinnat (36 prosenttia).
Päättyvän vuoden aikana 26 prosenttia yrityksistä oli joutunut lomauttamaan ja 19 prosenttia irtisanomaan henkilöstöä. Toisaalta 53 prosenttia yrityksistä oli toteuttanut myös uusia rekrytointeja.
Irtisanomisia ennakoi 28 prosenttia yrityksistä: kuusi prosenttia piti niitä varmoina ja 22 mahdollisina.
60 prosenttia yrityksistä suunnittelee myös uusia rekrytointeja: 18 prosenttia arvioi toteuttavansa niitä varmuudella ja 42 prosenttia mahdollisesti ensi vuoden aikana (14 ja 38 prosenttia vuosi sitten).
Pk-Pulssi on EK:n puolivuosittain julkaisema yrittäjyysbarometri. Se vetää yhteen pienten ja keskisuurten työnantajayritysten arviot nykytilasta sekä odotukset tulevalle vuodelle. Päämittarit liittyvät kysyntään, työpaikkojen määrään, investointeihin ja vientiin. Tuoreimpaan kyselyyn vastasi 1 001 pk-sektorin työnantajayritystä marraskuussa 2023.
Suomi on pankkialan DDR, joka seilaa pankkien masinoimasta asintokuplasta asuntokuplaan. Länsimaissa keskitytään yritysrahoitukseen, jotta saadaan työpaikkoja lisää ja talous kasvuun.
Suomessa annetaan heti 300k asunnonostajalle lainaa, Pk-yrittäjä kysyy lainaa 10k kasvattaakseen yritystään ja palkatakseen lisää työntekijöitä, ei tipu lainaa.
Sosialistinen suljettu ja liiketoimintariskitön pankkijärjestelmämme on Suomen talouskavun suurin jarru. Pankki ja vakuutusliiketoiminta olisi saatava vapaan markkinatalouden piiriin koko Eu alueella ripeästi.