Kuluttajien tunnelmat Suomen taloudesta ja kuluttajien omasta taloudesta ovat olleet jo useiden kuukausien ajan poikkeuksellisen synkkiä.
Tilastokeskuksen mukaan kuluttajien luottamusindikaattorin saldoluku oli toukokuussa -10,3, kun se oli huhtikuussa -12,6 ja maaliskuussa -9,4. Vuotta aiemmin toukokuussa luottamusindikaattori sai arvon -8,8. Indikaattorin pitkän ajan keskiarvo on -2,5.
Arvio kuluttajien oman talouden nykytilasta ja odotus siitä vuoden kuluttua olivat hyvin heikolla tasolla. Odotus myös Suomen taloudesta oli synkähkö.
Ajankohtaa pidettiin edelleen erittäin epäedullisena kestotavaroiden ostamiselle. Rahankäyttöaikeita kulutukseen, esimerkiksi auton hankintaan oli niukasti. Asunnon ostoaikeet jatkuivat vaisuina.
Toukokuussa kuluttajat kokivat mahdollisuudet säästää jatkossa hieman normaalia huonommiksi.
Myös Takuusäätiön tuore kysely kertoo samaa tarinaa. Monilla suomalaisilla on taloudellisia huolia. Inflaatio, korkojen nousu ja muut talousshokit ovat rasittaneet suomalaisia muutaman vuoden ajan.
Takuusäätiön kyselyyn vastanneista lähes 70 prosenttia murehtii rahojensa riittämistä säännöllisesti. Rahahuolet heikentävät mielialaa ja rasittavat ihmissuhteita, jopa työkykyä. Takuusäätiön huhtikuussa tekemään kyselyyn vastasi 522 henkilöä.
Rahojen riittävyys monen huolena
Takuusäätiön kyselyn mukaan lähes joka toinen sanoi rahatilanteensa heikentyneen viimeisen 12 kuukauden aikana ja joka neljäs piti sitä tällä hetkellä huonona. Valtaosa vastaajista kantoi huolta rahojen riittämisestä kuukausittain, joka kolmas peräti päivittäin.
”Raha-asiat ovat kokonaisvaltaisesti kytköksissä ihmisten hyvinvointiin. Lähes kaikki vastaajat tunnistivat rahahuolien vaikutuksen mielialaan. He kokivat esimerkiksi ahdistusta, stressiä ja unettomuutta. Rahavaikeudet vaikuttavat kielteisesti varsinkin perhe-elämään, ihmissuhteisiin sekä terveyteen”, kertoo Takuusäätiön talousasiantuntija Marika Haikola.
Valtaosa vastaajista oli työssäkäyviä. Noin joka viides tunnisti rahahuolien vaikutuksen myös työhönsä. Erityisesti tämä ilmeni keskittymiskyvyttömyytenä, mutta usein myös työn laadun, määrän tai työpaikan ihmissuhteiden heikkenemisenä. Osa vastaajista kertoi myös työpoissaolojen lisääntyneen rahahuolien vuoksi.
”Tehdään valtavasti töitä, koska halutaan maksaa velat pois. Tästä seuraa työuupumusta, poissaoloja ja sairaslomia. Velat voivat johtaa mielenterveyden häiriöihin tai päinvastoin. Kyse on vakavasta ilmiöstä, josta työnantajien tulisi olla huolissaan”, kertoo Takuusäätiön sosiaalisten rahoituspalveluiden johtaja Minna Backman.
Takuusäätiö pelkää, että sosiaaliturvan leikkaukset heikentävät erityisesti osa-aikaisten ja pienituloisten työssäkäyvien jaksamista entisestään.
”Nämä työntekijät ovat heikoimmassa asemassa. Ne, jotka voivat jo nyt huonosti, tulevat voimaan vielä entistä huonommin. Näitä ihmisiä pitää auttaa nyt, ennen kuin he putoavat kokonaan työmarkkinoilta”, Backman peräänkuuluttaa.
Työnantajat voivat olla avainasemassa taloustiedon välittämisessä
Raha-asioiden merkitystä ei vielä tunnisteta osana työhyvinvointia. Rahahuolet voivat olla juurisyitä mielenterveysongelmiin, vaikeuksiin suoriutua työtehtävistä ja sairauspoissaoloihin, jopa irtisanoutumiseen.
Ihmiset hakevat usein tukea vasta siinä vaiheessa, kun talous on jo ongelmissa.
”Ihmisten tavoittaminen riittävän varhaisessa vaiheessa on avainasia talousongelmien ehkäisemiseksi. Työpaikoilta tavoitetaan valtaosa Suomen aikuisväestöstä, joten ne ovat hyvä paikka varhaisen tuen tarjoamiseen. Siitä, että työntekijöiden talousasiat ovat kunnossa, on selkeää hyötyä työhyvinvoinnille ja myös työnantajille. Pidämme tärkeänä, että työnantajat lähtisivät laajoin joukoin talousosaamista edistävään työhön yhdessä kanssamme”, sanoo Backman.
Kehittämistyön tuloksena Takuusäätiö on avannut työnantajille suunnatun Palkka haltuun-verkkosivun. Sivustolta työnantajat voivat katsoa ideoita siitä, miten taloudellista hyvinvointia voi edistää työpaikoilla.
