
Suomen Vuokranantajien Kaupunkiranking perustuu Pellervon taloustutkimuskeskuksen (PTT) laskelmiin kaupunkikohtaisesti asuntosijoittamisen tuottojen kehityksestä, asuntojen markkinointiajoista Vuokraovi.com-sivustolla sekä alueellisiin kehitystekijöihin, kuten Tilastokeskuksen väestöennusteeseen, vuokralla asuvien osuuteen ja Suomen Vuokranantajien Vuokranantaja-barometrin kaupunkikohtaisiin kehitysnäkymiin.
Vertailussa on mukana yhteensä 27 kaupunkia, joille PTT on laskenut huoneistotyypeittäin muutokset vuosien 2019–2023 keskimääräiselle vuosittaiselle arvonnousulle ja vuokratuotolle ennen veroja.
Kaupunkirankingissa kestomenestyjiä ovat olleet suuret kasvukeskuskaupungit Tampere, Turku ja Oulu. Ykkössijasta pitää kiinni jo neljättä vuotta putkeen Tampere.
Sen sijaan pääkaupunkiseudun kaupungit Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat viime vuosina laskeneet yhä kauemmaksi kärjestä. Vielä 2022 Vantaa oli sijalla kolme ja Helsinki sijalla neljä.
”Kaikki kuusi suurta kaupunkia ovat vähintään top kymmenessä, kun tarkastellaan arvonnousua, väestönkasvua ja vuokralla asuvien osuutta. Vuokratuoton osalta suuret kaupungit ovat taas häntäpäässä, joskin Vantaa ja Oulu erottuvat edukseen. Mutta Tampere, Turku ja Oulu erottuvat selvästi myönteisemmässä valossa vuokrakehityksen, markkinointiaikojen ja kehitysnäkymien osalta”, tiivistää Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson.
Karlssonin mukaan Tampere ja Turku ovat hyvin lähellä toisiaan. Eron Tampereen eduksi tekee sen väkevämpi väestönkasvu ja kaupungin suotuisammat kehitysnäkymät.
Nämä kaupungit kokivat suurimmat muutokset rankingissa
Suurimmat putoajat ovat viime vuonna kolmannelle sijalle kivunnut Kajaani sekä pääkaupunki Helsinki, joka viime vuonna oli sijalla kuusi. Molemmat kaupungit ovat laskeneet viisi sijaa. Suurimmat nousijat ovat puolestaan Kokkola, Hämeenlinna ja Seinäjoki.
Karlssonin mukaan Kajaanin laskua selittää pääosin markkinointiaikojen nousu – kaupungissa asunnot eivät siis mene enää yhtä hyvin vuokralle. Sama ongelma koskee myös Helsinkiä, mutta tämän lisäksi asuntojen hinnat ovat pääkaupungissa laskeneet merkittävästi.

Suurimpia nousijoita kaupunkirankingissa yhdistää vuokraustoiminnan helpottuminen, eli näissä asunnot menevät paremmin vuokralle.
”Sama koskee uutta pronssimitalistia Rovaniemeä, joka on muutoinkin tasainen suorittaja. Kaupunki on kärkikahinoissa ainoastaan vuokrakehityksessä, mutta pärjää kohtalaisesti joka osa-alueella”, Karlsson kertoo.
Vuokramarkkinoiden alueellinen eriytyminen näkyy
Karlssonin mukaan muutoinkin tämän vuoden teema näyttää olevan vuokramarkkinan eroavaisuus eri puolilla Suomea. Tämä näkyy myös kaupunkirankingin tuloksissa.
”Vuokraustoiminta ja sen sujuvuus on kaikki kaikessa. Siksi on luonnollista, että kaupungit, joissa vuokranantajat löytävät vuokralaisia, nostavat sijoituksiaan. Erityisesti näin haastavana aikana”, Karlsson kiteyttää.
Toiseksi teemaksi hän nostaa asuntojen hintamuutokset.
Esimerkiksi Helsinki on vieläkin toisella sijalla, kun tarkastellaan arvonnousua vuosilta 2019–2023. Kuitenkin hintojen suhteellinen muutos viime vuoteen on eniten pakkasella.
Kaupunkirankingin häntäpäätä pitävät viime vuoden tavoin Kouvola ja Pori. Kouvola pitää viimeistä sijaa sekä väestönkasvussa, vuokralla asuvien osuudessa että kehitysnäkymissä. Pori sen sijaan on hännänhuippu vuokrakehityksen ja arvonnousun osalta.