Asuntolainojen viitekorkona yleisesti pidetty 12 kuukauden euribor-korko on tällä hetkellä 3,5 prosenttia. Korko oli vielä vuoden 2023 marraskuun alussa yli neljä prosenttia.
”Kuva korkojen pysyvämmästä laskusta sai vahvistusta taas tänään, kun 12 kk:n euribor-korko putosi tämän vuoden pohjalukemiin ja samalla alimmilleen sitten viime syksyn korkohuippujen. EKP:n koronlaskut jatkunevat syyskuussa, sen jälkeen taas joulukuussa”, kertoo Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich viestipalvelu X:ssä.
Markkinakorkojen suunta riippuu keskuspankin korkopolitiikasta. Mikäli EKP jatkaa koronlaskujaan, tulee jatkavat euribor-korotkin laskuaan. Korkopolitiikkaa puolestaan riippuu inflaatiokehityksestä.
Tilastokeskuksen mukaan euroalueen vuosi-inflaatio laski kesäkuussa 2,5 prosenttiin, kun toukokuussa se oli 2,6 prosenttia. Suomen vastaava inflaatio oli kesäkuussa enää 0,5 prosenttia.
”Iso kuva on edelleen se, että inflaatio on keskipitkällä aikavälillä hidastumassa EKP:n kahden prosentin tavoitteeseen. Tätä käsitystä vahvistaa osaltaan inflaatio-odotusten ankkuroituminen hyvin lähelle tavoitetta”, kertoo Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn artikkelissaan.
Inflaation hidastumiseen lähikuukausina liittyy silti epävarmuutta, mikä johtuu erityisesti sitkeästä palveluinflaatiosta ja sen taustalla olevasta nopeasta palkkakehityksestä, Rehn muistuttaa.
EKP säätää rahapolitiikan mitoituksen sen mukaan, että inflaatio palautuu kahden prosentin tavoitetasolle.
”Näin toimien emme aiheuta tarpeetonta haittaa talouskasvulle pitämällä korkoja liian pitkään rajoittavalla tasolla”, Rehn toteaa.
Ensimmäinen koronlasku lähes viiteen vuoteen
Sijoittajia ja asuntovelallisia kiinnostaa luonnollisesti, milloin EKP jatkaa korkojen laskuja.
EKP:n neuvostohan päätti kesäkuun alussa laskea odotetusti EKP:n kaikkia kolmea ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksikköä. Perusrahoitusoperaatioiden korko on 12. kesäkuuta lähtien 4,25 prosenttia, maksuvalmiusluoton korko 4,50 prosenttia ja talletuskorko 3,75 prosenttia.
Korkojen lasku on ensimmäinen sitten syyskuun 2019 jälkeen. Lasku oli täysin odotettu. Sitä olivat odottaneet ekonomistit ja analyytikot hyvin laajasti, ja se oli hinnoiteltu myös markkinakorkoihin.
Keskuspankin mukaan pohjainflaatio on vaimentunut, mikä viittaa yhä vankemmin siihen, että hintapaineet ovat heikentyneet ja inflaatio-odotukset ovat laskeneet kaikilla tarkasteluväleillä.
EKP kertoo pitäneensä rahoitusolot kireinä vaimentamalla kysyntää ja pitämällä inflaatio-odotukset vankasti ankkuroituina inflaatiotavoitteeseen. Näin rahapolitiikka on hidastanut inflaatiota huomattavasti.
Keskuspankki haluaa painottaa, että se ei sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
Heinäkuussa ei nähty seuraavaa koronlaskua, kun EKP:n neuvosto päätti viime torstaina pitää EKP:n kolme ohjauskorkoa ennallaan.
Keskuspankin mukaan tuoreimmat tiedot tukevat yleisesti aiempaa arviotamme keskipitkän aikavälin inflaationäkymistä. Vaikka jotkin pohjainflaation mittarit nousivat toukokuussa kertaluonteisten tekijöiden vuoksi, valtaosa mittareista pysyi ennallaan tai laski kesäkuussa.
EKP:n mukaan palkkojen nopean nousun vaikutusta inflaatioon on odotusten mukaisesti vaimennettu voitoilla. Rahoitusolot ovat kireät rahapolitiikan vuoksi. Euroalueen sisäiset hintapaineet ovat edelleen korkeat, palvelujen hintainflaatio on nopeaa ja kokonaisinflaatio pysynee tavoitettamme nopeampana vielä hyvän aikaa ensi vuoden puolellakin, keskuspankki muistuttaa.
Edelleen EKP korosti, että korkopäätökset perustuvat etenkin inflaationäkymiä koskevaan arvioon, jossa otetaan huomioon tuoreimmat tiedot taloudesta ja rahoitusoloista, pohjainflaation kehityksestä ja siitä, miten voimakkaasti rahapolitiikka välittyy talouteen.
Epävarmuus viivästyttää koronlaskuja
Olli Rehn kertoo, että keskuspankki arvioi päätöksenteossaan erityisesti kolmea tekijää: inflaationäkymiä, energian ja ruoan hinnasta puhdistetun pohjainflaation dynamiikkaa ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuutta.
”Epävarmuus inflaation kehityksestä sekä etenkin vaaleihin, geopolitiikkaan ja protektionismin nousuun liittyvät riskit puoltavat sitä, että päätöksenteossa nojataan ajantasaisiin, monipuolisiin tietoihin. Käytämme tilastotietoja, analyyseja ja ennusteita laajasti päätöksentekomme tukena sen sijaan, että tuijottaisimme yksittäisiä datahavaintoja”, Rehn toteaa.
Myös Rehn haluaa toistaa EKP:n linjan, ettei EKP ole sitoutuneet ennalta mihinkään tiettyyn korkouraan.
