Presidentti Donald Trump on käynnistänyt tullikiistan, joka ravistelee kansainvälistä kauppaa ja finanssimarkkinoita. Trumpin hallinto perusteli toimia amerikkalaisen teollisuuden suojelulla ja kauppavajeiden tasapainottamisella.
Ensimmäiset toimet kohdistuivat teräkseen ja alumiiniin, joille asetettiin 25 prosentin tariffit kaikilta mailta. Pian tämän jälkeen Trump julisti 10 prosentin yleistariffin kaikille tuontituotteille ja asetti erityisen korkeat, jopa 145 prosentin tariffit Kiinasta tuleville tuotteille.
Kanada ja Meksiko joutuivat myös korkeiden tullien kohteeksi, mikä aiheutti vastatoimia ja uhkasi Pohjois-Amerikan autoteollisuuden toimitusketjuja. Euroopan Unioni vastasi Trumpin toimiin omilla vastatariffeillaan, ja Kiina kiristi tullipolitiikkaansa sekä rajoitti strategisten raaka-aineiden vientiä.
Tullipolitiikka nostaa kuluttajahintoja, lisäsää yritysten kustannuksia ja aiheuttaa epävarmuutta markkinoilla. Vaikka osa maista pyrki neuvotteluratkaisuihin, kiista on yhä avoin ja vaikuttaa laajasti kansainvälisiin suhteisiin ja talouteen. Vain Iso-Britannia on päässyt sovintoon Yhdysvaltojen kanssa tullikiistassa.
Eurooppa ja kehittyvät markkinat houkuttelevat
Tullikiistalla on ollut vaikutusta OP:n sijoitusnäkemysten alueellisiin painotuksiin. Vuoteen lähdettäessä Yhdysvaltain osakkeet olivat pankin salkuissa reippaassa ylipainossa, mutta kevään mittaan ne on laskettu neutraaliin painoon.
OP:n päästrategi Lippo Suominen kertoo, että vastaavasti keväällä pankki lisäsi Euroopan ja kehittyvien maiden osakkeiden osuutta sijoitusnäkemyksessään. Lisäksi Suomen osakkeet on nostettu neutraaliin painoon.
”Riskien hallitsemiseksi olemme jakaneet osakesijoituksiamme aiempaa tasaisemmin ympäri maailman”. Lipponen kertoo.
Euroopan ja kehittyvien maiden osakkeet ovat nyt OP:n sijoitusnäkemyksessä ylipainossa osakkeiden matalampien arvostusten sekä maiden oman talouden tukemisen vuoksi.
”Osakkeiden matalat arvostukset ja odotukset siitä, että markkinat piristyvät pitkällä tähtäimellä, houkuttelevat osakesijoittajia nyt Eurooppaan ja kehittyviin maihin”, sanoo Suominen.
Sijoittajan ei kannata kuunnella ”markkinameteliä”
Yhdysvaltain tulli-ilmoitukset ovat heiluttaneet markkinoita. Tullit tekevät vahinkoa kaikkialla maailmassa, mutta USA:n osakkeet ovat olleet viime aikoina selvin kärsijä.
Suomisen mukaan Pohjois-Amerikka on kaikista herkin uusille tulliuutisille, koska Atlantin takana osakkeiden arvostus on muuta maailmaa kalliimpi.
Vaikka riskit ovat Yhdysvalloissa suuret, viime aikoina on jälleen nähty, että markkinan noustessa maa houkuttelee voimakkaasti sijoittajia. Suomisen mukaan yksi syy tähän on hyvin sujunut ensimmäisen vuosineljänneksen tuloskausi.
”Tuorein tuloskausi on ollut Yhdysvalloissa erittäin hyvä, mikä osoittaa, että sekä talous että tulokset olivat ennen tulliselkkausta hyvässä kunnossa. Tullit luovat epävarmuutta ja vaikuttavat yhdysvaltalaisyrityksiin, mutta monet niistä ovat globaaleja markkinajohtajia ja kestävät vastaiskuja hyvin, joten Yhdysvallat on jatkossakin hyvin hajautetun sijoitussalkun perusta.”
Suominen muistuttaa, että nykyisessä ympäristössä markkinaliikkeet ovat lyhyellä tähtäimellä arvaamattomia.
Hänen mukaansa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ilmoitus voi nostaa tai laskea osakkeita monella prosenttiyksiköllä hetkessä.
”Sijoittajana onkin pidettävä pää kylmänä ja suljettava korvansa lyhytaikaiselta markkinameteliltä. Huhtikuussakin hätäilemällä olisi voinut tehdä salkulleen isoa vahinkoa myymällä juuri väärään aikaan”, sanoo Suominen.
Hyvä juttu.
Lippo Suominen puhui aivan asiaa. Vahvojen markkinajohtajien asema ei tähän kaadu.
Voi olla että jopa vahvistuu, koska on täysin mahdollista, että joukko ”kekseliäitä” poliitikkoja saa ”älynväläyksen” että miksi ihmeessä myös meillä ei suojella omaa tuotantoa tulleilla ja muilla protektionismin ”ihmelääkkeillä”?
Sen jälkeen noussut kustannustaso tekee pienempien ja taseeltaan sekä luottokelpoisuudeltaan heikoimpien yritysten jatkon vaikeaksi.
Tullisota voi muuttua pudotuspeliksi. Koronakriisin aikana vahvimmat amerikkalaiset pörssiyritykset jopa kasvattivat tulostaan ja osinkojaan ( ne mitkä eivät hoida voitonjakoa omien osakkeiden ostoilla ).
Jokaiselle edes hieman markkinoita tuntevalle ero satunnaisten vaihteluiden ja osakekurssin pitkän tähtäimen ajureiden välillä on selvä.