Maailman suurin varainhoitoyhtiö (hallinnoitavien varojen määrällä mitattuna), BlackRock, julkaisi hiljattain 2025 globaalin talouden puolivuosikatsauksen. BlackRock arvioi, että megatrendit, kuten geopoliittinen pirstaloituminen, muuttavat maailmaa. Kohonnut poliittinen epävarmuus on merkki tästä epävakaammasta makrotaloudellisesta aikakaudesta.
Euroopassa pitkän aikavälin ”makroankkurien” katoaminen on johtanut suuriin politiikkatoimiin, kuten infrastruktuuri- ja puolustusmenojen kasvuun. BlackRock näkee Euroopassa myönteistä virettä, mutta se ei tarkoita, että maanosa nousisi yhdessä yössä rakenteellisesta alisuoriutujasta menestyjäksi.
Varainhoitoyhtiö on eurooppalaisten osakkeiden suhteen neutraali, mutta näkee useita valikoituja mahdollisuuksia. BlackRock suosii yleisesti Euroopan korkosijoituksia, kuten yrityslainoja, verrattuna muihin maantieteellisiin alueisiin.
Yhtiön mukaan elämme nyt uutta makrotaloudellista aikakautta, jota muovaavat tarjontapuolen muutokset ja suuret rakenteelliset siirtymät – niin kutsutut megatrendit – kuten tekoälyn nousu ja geopoliittinen pirstaloituminen. Tämä muutos on horjuttanut pitkään vallinneita ”makroankkureita”, kuten vakaata inflaatiota ja ennakoitavaa kasvua. Euroopassa pandemian ja Ukrainan sodan aiheuttamat äkilliset shokit ovat väistymässä, mutta nopea teknologinen murros, geopoliittinen hajautuminen ja väestön ikääntyminen muovaavat edelleen aluetta.
Maailmassa, jossa rakenteellinen vaihtelu on korvannut suhdannevaihteluihin perustuvan ennustettavuuden, megatrendit tarjoavat selkeimmät suuntaviivat tulevaisuuteen. Eurooppa on useiden megatrendien leikkauspisteessä. Äkilliset Yhdysvaltain politiikkamuutokset ovat aiheuttaneet levottomuutta Euroopassa, mutta myös lisänneet kiireellisyyden tunnetta ja ymmärrystä siitä, että vanha eurooppalainen kasvumalli kaipaa uudistamista. Halpa energia on historiaa. Vientikysyntä – erityisesti Yhdysvalloista ja Kiinasta – on laskussa, ja Eurooppa kohtaa lisääntyvää kilpailua perinteisessä teollisuudessa.
Tämä on johtanut mittaviin politiikkatoimiin, jotka kohdistuvat sekä kysyntään että tarjontaan. Esimerkiksi puolustus- ja siihen liittyvät infrastruktuurimenot kasvavat kaikkialla Euroopassa. Saksa on de facto keskeyttänyt velkajarrunsa sallimalla puolustusmenojen ylittää yhden prosentin BKT:stä ja on hyväksynyt 500 miljardin euron infrastruktuuripaketin 12 vuoden ajalle.
Tämä on myönteinen kehitys, sillä se puuttuu vuosikymmenten investointivajeeseen, joka on heikentänyt keskipitkän aikavälin kasvua. Euroopan kannalta keskeistä on kuitenkin se, pystyykö se palauttamaan kilpailukykynsä ja parantamaan tuottavuuden kasvua. Tämä osa kasvua tukevasta agendasta edellyttää tarjontapuolen uudistuksia ja EU-rakenteen loppuunsaattamista. Vaikka Euroopan instituutiot ovat täysin tietoisia näistä haasteista, on edelleen epäselvää, missä määrin EU-komissio pystyy toteuttamaan Draghin ja Lettan vuoden 2024 raporteissa esitetyt uudistukset.
Kasvu on ollut Euroopan sisällä viime vuosina melko epätasaista: Saksa on käytännössä polkenut paikallaan, kun taas Espanja ja Kreikka ovat kasvaneet rivakasti. BlackRock arvioi, että kasvuerot voivat tulevaisuudessa tasaantua. Inflaatio on laskenut lähelle EKP:n kahden prosentin tavoitetta, mikä on mahdollistanut ohjauskorkojen laskemisen vähemmän rajoittavalle tasolle. Yhtiö odottaa, että ohjauskorot asettuvat noin kahteen prosenttiin tai hieman sen alle, kun vahvempi valuuttakurssi ja alemmat energiahinnat voivat edelleen hillitä inflaatiota.
Reaalipalkkojen elpyminen, ennätyksellisen alhainen työttömyys ja korkea säästämisaste (yhä noin 15 prosentin tasolla) tukevat yksityistä kulutusta ja mahdollistavat Euroopan talouskasvun kiihtymisen vuonna 2026.
BlackRock suosii eurooppalaisia korkosijoituksia
BlackRockin mukaan finanssipoliittinen elvytys keskittyy maihin, joilla on eniten liikkumavaraa, kuten Saksaan, jonka vuoksi yhtiö ei arvioi elvytyksen horjuttavan Euroopan joukkovelkakirjamarkkinoita.
Sen sijaan nousupainetta on Yhdysvaltain ja Japanin valtionlainojen koroissa: Yhdysvalloissa sijoittajat vaativat enemmän termipreemiota (korvausta pitkien joukkovelkakirjojen riskistä), ja Japanissa korkojen nousu liittyy rahapolitiikan ja inflaation normalisoitumiseen.
BlackRock on kokonaisuudessaan neutraalilla kannalla euroalueen valtionlainoihin, mutta suosii alueen reunamaita parempien kasvunäkymien, korkeampien luottoluokitusodotusten sekä finanssipoliittisten sopeutusten vuoksi.
Yhtiö myös pitää eurooppalaisia yrityslainoja muita alueita houkuttelevampina, erityisesti kun huomioidaan liikkeeseenlaskijoiden luottoluokituksen laatu (eurooppalaiset yrityslainaindeksit sisältävät yleensä paremmin luokiteltuja yhtiöitä kuin yhdysvaltalaiset). Lisäksi taseet ovat vahvoja ja perustekijät tukevia. Selkeä osoitus tästä on se, että korkoerot leventyivät huhtikuun 2. päivän vastatullien ilmoituksen jälkeen, mutta kaventuivat nopeasti ilman rahapoliittisia tai finanssipoliittisia toimia.
Euroopan osakemarkkina on neutraalissa painossa
BlackRock näkee eurooppalaisissa osakkeissa ristiriitaisen kuvan, mikä pitää sen neutraalina – mutta yhtiöllä on selkeitä sektori- ja maakohtaisia painotuksia.
Historiallisesti Euroopan ylituotto suhteessa Yhdysvaltoihin on ollut kestävää vain, jos se on liittynyt positiiviseen tuloskehitykseen. Tämän vuoden ylituotto on ollut seurausta pääasiassa arvostusalennuksen kaventumisesta. BlackRock ei ole vielä vakuuttunut siitä, että Euroopan yritysten tulokset voisivat kestävällä tavalla ylittää muiden alueiden tulokset, ottaen huomioon alueen kilpailukykyhaasteet. Siksi yhtiö suosii yhä Yhdysvaltojen ja Japanin osakemarkkinoita.
Silti BlackRock näkee paljon mahdollisuuksia tietyissä eurooppalaisissa sektoreissa ja maissa. Yhtiö pitää finanssisektoria houkuttelevana vahvojen taseiden ansiosta, erityisesti suurten pankkien osalta. Jyrkempi korkokäyrä parantaa nettokorkokatteita, ja eurooppalaisten suurempi taipumus säästää lisää sijoitustuotteiden kysyntää – mikä kasvattaa pankkien palkkioliiketoimintaa.
Lisäksi BlackRock suosii yhtiöitä, jotka hyötyvät puolustus- ja muiden julkisten menojen kasvusta. Teollisuusyhtiöt tarjoavat epäsuoran tavan hyötyä tekoälyinfrastruktuurin maailmanlaajuisesta kasvusta sekä valmistuksen siirtämisestä lähemmäs kotimarkkinoita. Kasvava energiankysyntä ja vihreä siirtymä tukevat puolestaan energia- ja infrastruktuuriyhtiöitä.
Espanja on BlackRockin suosikkimaa Euroopassa: sen kotimaiset perustekijät ovat vahvat, ja sen arvostustasot ja tulosmomentti ovat suotuisammat kuin verrokeilla. Myös BlackRockin suosikkisektorit ovat hyvin edustettuina Espanjassa.
Ei yllätä. Ei yritystoimintaa. Ei suotuisaa kansallista kehitystä. Allianssit/Blackrock suosii varallisuuden siirtoa ylikansallisiinosakearvoihin kansallisuuksilta,kolonialisoivilla kriisiytyksillä (korona, sota) määritelmä kansallisuuksissa: Hallinto korruptio. [eläkeiän nosto näköpiirissä(tuottaa ylikansallisilleyhtiöille) ]
En maalailisi Euroopan kehitystä liian synkillä väreillä. Kauppasodan kiihtyessä suurista sisämarkkinoista on paljon hyötyä.
Euroalueella voitaisiin ihan vakavasti harkita että jonkun suuren yhteisen elvytys/puolustus tms. paketin kustantaisi keskuspankki. Se olisi hieman samanlainen operaatio kun oli Yhdysvalloissa finanssikriisin jälkeen ja kyseisen operaation mahdollisesti aiheuttama Euron arvon lasku olisi ihan tervetullut devalvaatio, joka parantaisi tullien runtelemaa kilpailukykyä.
Nyt euro on vahvistunut dollariin nähden jo huomattavasti.