Noin 35 000 euroa keskivertokotitalouden nettovarallisuudesta on perittyä. Perityn varallisuuden osuus on suurin 65–74-vuotiailla. Vaikka perintöjen merkitys kasvaa tulevaisuudessa, ei omaa taloudellista varautumistaan kannata laskea perinnön varaan, neuvoo ekonomisti.
LähiTapiola pyysi 1 100 suomalaista arvioimaan, kuinka suuri osa heidän nettovarallisuudestaan on perittyä. Nettovarallisuudella tarkoitetaan varallisuutta, josta on vähennetty velat.
Suomalaisen aikuisen nettovarallisuus on keskimäärin 154 000 euroa. Kyselyn tulokset osoittavat, että siitä 22 prosenttia eli noin 35 000 euroa on perittyä varallisuutta.
Tilastokeskuksen mukaan perintöosuuksien verotettavan arvon mediaani oli 15 060 euroa vuonna 2021.
Perintöjen arvo on jo kolminkertaistunut 1980-luvun lopulta, mutta kasvu on kuitenkin vasta esisoittoa perintöjen uusjaolle, joka huipentuu 2040-luvulla. Näin arvioi LähiTapiola Varainhoidon ekonomisti Hannu Nummiaro.
”Suuret ikäluokat ovat Suomen historian varakkain sukupolvi, joka jättää jälkeensä poikkeuksellisen suuret perinnöt. Väestöennusteen mukaan perintöjen uusjako huipentuu vuonna 2044, jolloin perinnönjakojen määrä on noin 15 prosenttia suurempi kuin nyt”, Nummiaro kertoo.
Varallisuuden uusjako on kuitenkin jo tulossa. Jo viime vuonna perinnöt ja lahjat lienevät yltäneen yli 12 miljardin euron uusjakoon nuoremmille sukupolville.
Perintöjen kasvaessa varallisuus keskittyy. Suomalaisilla, jotka tienaavat yli 50 000 euroa vuodessa, perintöosuuksien verotettava keskiarvo on jo yli 100 000 euroa. Kaikilla perinnönsaajilla se on 45 000 euroa.
LähiTapiolan kyselyssä 53 prosenttia vähätuloisimmista kantansa ilmoittaneista vastaajista sanoi, ettei heidän nettovarallisuutensa sisällä lainkaan perittyä varallisuutta. Suurituloisimmista näin sanoi 40 prosenttia.
Perintöä käytettäisiin lainojen lyhentämiseen enemmän kuin aiemmin
Kyselyssä LähiTapiola kysyi myös, mitä suomalaiset tekisivät, jos saisivat kohtalaisena pitämänsä perinnön.
Puolet vastaajista sanoi säästävänsä tai sijoittavansa suurimman osan perinnöstä. 40 prosenttia vastaajista lyhentäisi lainojaan, ja 30 prosenttia käyttäisi summan isompiin hankintoihin. Joka viides jakaisi summan läheistensä kanssa.
”Perinnön saaminen lisää varallisuutta ja samalla muuttaa sen koostumusta, joten on luonnollista, että perintö säästetään tai sijoitetaan (49 prosenttia vastaajista) tai että sitä käytetään reaalivarallisuuden kasvattamiseen isompien hankintojen muodossa (30 prosenttia vastaajista)”, Nummiaro kertoo.
Tänä päivänä selvästi suurempi osuus suomalaisista käyttäisi perinnön lainojen lyhentämiseen kuin neljä vuotta aiemmin , jolloin kysely tehtiin ensimmäisen kerran.
Nummiaron mukaan suurin muutos on tapahtunut siinä, kuinka moni lyhentäisi perinnön avulla velkojaan, mikä johtuu nollakorkoajan päättymisestä.
”Aiempaa useampi myös jakaisi perinnön läheistensä kanssa, mikä viittaa siihen, että perintösuunnittelu ja varallisuuden siirto lahjoina jo eliniän aikana tulevat yleistymään lähivuosina.”
Suomalaiset vastuullisia perinnön käyttäjiä
Osa suomalaisista kuluttaisi perintövarat. Joka neljäs matkustelisi ja joka viides jakaisi summan läheistensä kanssa. Neljä prosenttia käyttäisi perinnön ”makeaan elämään”.
”Tänä päivänä noin viisi prosenttiyksikköä suurempi osuus suomalaisia käyttäisi perinnön matkustamiseen kuin reilut neljä vuotta aiemmin. Voi olla, että podemme vielä jonkinlaista matkailuvajetta koronan ja inflaatioshokin jälkeen. Suomalaiset vaikuttavat kuitenkin vastuullisilta rahankäyttäjiltä, sillä vain neljä prosenttia vastaajista törsäisi perinnön makeaan elämään”, ekonomisti selittää.
Kahdeksan prosenttia vastaajista lopettaisi työnteon tai oleellisesti vähentäisi sitä, mikä oli hiukan enemmän kuin edellisessä kyselyssä.
Uutena vastausvaihtoehtona oli yrityksen perustaminen tai yritystoiminnan jatkaminen. Tämän vaihtoehdon valitsi kolme prosenttia vastaajista.
Nummiaron mukaan yrittäjistä 16 prosenttia vastasi käyttävänsä perintöä yrityksen perustamiseen tai toiminnan jatkamiseen.
”Perintöjen käyttäytymisvaikutukset voivat olla monitahoisia: toisaalta ne vähentävät työnteon kannustimia ja voivat aikaistaa eläkkeelle jäämistä, mutta toisaalta varallisuuden siirto mahdollistaa yritystoimintaa ja luo työpaikkoja”, Nummiaro toteaa.
Ekonomistin mukaan perinnöt voivat kasata yhteiskunnan varallisuutta ja lisätä varallisuuseroja, mutta samalla ne synnyttävät talouskasvulle tarpeellisia pääomakeskittymiä.
