Testamentti on asiakirja, jolla henkilö määrää omaisuutensa jakamisesta kuolemansa jälkeen. Se on keskeisin oikeudellinen väline, jolla perimysjärjestykseen voi vaikuttaa, joskin myös esimerkiksi avioehtosopimus ja ennakkoluopuminen perinnöstä muovaavat sitä, mitä jäämistöön lopulta kuuluu ja miten se jaetaan.
Moni ajattelee, ettei testamenttia tarvita, jos perheessä on lapsia ja omaisuus halutaan jättää heille. Ajatus on ymmärrettävä mutta puutteellinen. Testamentilla voi esimerkiksi määrätä, ettei lasten aviopuolisoilla ole avio-oikeutta perintönä saatuun omaisuuteen. Ilman tätä määräystä perintö voi päätyä jakoon mahdollisessa avioerossa.
Erityisen tärkeä testamentti on avopareille. Avopuolisot eivät peri toisiaan lain nojalla riippumatta siitä, kuinka kauan he ovat asuneet yhdessä tai omistavatko he yhteisen asunnon. Myös lapsettomat parit ja uusperheet hyötyvät testamentista, sillä perimysjärjestys ei välttämättä vastaa perheen tosiasiallisia suhteita.
Testamentilla voi lisäksi optimoida perintöverotusta. Omaisuutta voi ohjata suoraan lapsenlapsille, jolloin vältytään perintöveron maksamiselta kahdessa polvessa. Samoin hallintaoikeuden pidättäminen leskelle pienentää perillisten verotaakkaa.
Yleinen harhaluulo on, että testamentilla voi ohittaa lasten perintöoikeuden kokonaan. Rintaperillisillä on lähtökohtaisesti oikeus lakiosaansa, joka on puolet siitä perintöosasta, jonka he saisivat ilman testamenttia. Loppuosasta testamentin tekijä voi määrätä vapaasti.
Perinnöttömäksi tekeminen on mahdollista vain poikkeustilanteissa. Perintökaaren 15 luvun 4 pykälän mukaan perillisen voi sulkea perinnön ulkopuolelle, jos tämä on tahallisella rikoksella loukannut perittävää tai tämän läheistä taikka viettää jatkuvasti kunniatonta tai epäsiveellistä elämää. Kynnys on tarkoituksella korkea.
Muotovaatimukset ovat tiukat
Suomen perintökaari asettaa testamentille ankarat muotovaatimukset. Suurin osa testamenttiriidoista perustuu juuri muotovirheisiin, joten vaatimusten noudattaminen on olennaista.
Pätevyyden ehdottomat edellytykset ovat kolme. Testamentin on oltava kirjallinen, tekijän on allekirjoitettava se henkilökohtaisesti ja kahden esteettömän todistajan on todistettava se oikeaksi nimikirjoituksillaan. Todistajien on oltava samanaikaisesti läsnä, ja heidän tulee tietää, että kyseessä on testamentti. Sisältöä heidän ei tarvitse tuntea.
Käytännössä asiakirjaan kannattaa merkitä myös tekijän henkilötiedot, ammatti, osoite sekä allekirjoituspäivämäärä ja -paikka. Nämä eivät ole pätevyyden edellytyksiä, mutta helpottavat testamentin tunnistamista ja auttavat ratkaisemaan mahdollisia tulkintaerimielisyyksiä, esimerkiksi jos tekijä on laatinut useamman testamentin elinaikanaan.
Poikkeus pääsäännöstä on niin sanottu hätätilatestamentti. Jos testamentin tekijä on sairauden tai muun pakottavan esteen vuoksi estynyt laatimasta testamenttia tavanomaisessa muodossa, hän voi tehdä sen suullisesti kahden todistajan läsnä ollessa tai kirjoittaa ja allekirjoittaa sen itse ilman todistajia. Hätätilatestamentti raukeaa, jos tekijällä on myöhemmin kolmen kuukauden ajan mahdollisuus tehdä testamentti normaalissa muodossa.
Testamentin todistajana ei voi toimia testamentin saaja, tämän puoliso, testamentin tekijän tai saajan veli tai sisar taikka näiden puoliso. Myöskään suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen tai tämän puoliso ei kelpaa todistajaksi. Todistajan on lisäksi oltava vähintään 15-vuotias.
Kuka voi tehdä ja mitä se maksaa
Testamentin voi laatia itse. Perintökaari ei edellytä lakimiehen käyttöä, ja yksinkertaisissa tilanteissa omatoiminen laatiminen on täysin mahdollista. Monimutkaisemmissa tapauksissa asiantuntijan käyttö on kuitenkin perusteltua, sillä muotovirhe voi johtaa koko asiakirjan pätemättömyyteen.
Testamentin voi tehdä jokainen täysi-ikäinen henkilö. Myös alle 18-vuotias, joka on tai on ollut naimisissa, saa tehdä testamentin. Lisäksi 15–17-vuotiaat voivat testamentata omalla työllään ansaitsemansa varat.
Hinta vaihtelee. Asianajotoimistossa testamentin laatiminen maksaa tyypillisesti 250–1 200 euroa tilanteen monimutkaisuudesta riippuen. Pankeissa hinta on yleensä 350–550 euroa. Verkkopalveluiden kautta yksinkertaisen testamentin saa edullisemmin.
Valmis testamentti kannattaa säilyttää turvallisessa paikassa, kuten pankin tallelokerossa. Jos alkuperäistä asiakirjaa ei löydy tekijän kuoleman jälkeen, oikeuskäytännössä sovelletaan niin sanottua peruuttamisolettamaa, jonka mukaan testamentin tekijän katsotaan peruuttaneen sen. Olettama on kuitenkin kumottavissa. Mikäli testamentin saaja pystyy osoittamaan, että asiakirja on tuhoutunut tai kadonnut tekijän tahdon vastaisesti ja sen sisältö voidaan luotettavasti todentaa, testamentti voi edelleen olla voimassa.
Testamentin voi muuttaa tai peruuttaa milloin tahansa, mutta muutoksetkin on tehtävä samoja muotovaatimuksia noudattaen.
Elämäntilanteen muuttuessa testamentti kannattaa tarkistaa. Avioero, uusi avioliitto tai lapsen syntymä voivat muuttaa sekä perimysjärjestystä että testamentin tarkoituksenmukaisuutta tavalla, jota asiakirjaa laadittaessa ei osattu ennakoida.
Verojuristin vinkit
Veronmaksajien keskusliiton verojuristi Tuomo Lindholm kertoo Taloustaito Podcasstissa, että testamentin tekoon kannattaa ryhtyä viimeistään siinä vaiheessa, jos varallisuutta on kertynyt.
Podcastissa Lindholm kertoo, mitä asioita testamenttia tehdessä tulisi ottaa huomioon. Podissa selvitetään esimerkiksi, millä tavalla testamentti voi auttaa pienentämään verotaakkaa?
Podin sisältö on ajantasaista julkaisuhetkellään. Lainsäädäntö voi muuttua. Lisäksi podin informaatio on luonteeltaan yleistä tiedotusta, eikä sitä ole tarkoitettu yksilölliseksi veroneuvonnaksi tai konkreettisten päätösten perusteeksi.
