Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat koko maassa 0,5 prosenttia huhti-kesäkuussa 2025 vuodentakaisesta.
Vuokrat nousivat suurista kaupungeista eniten Rovaniemellä (2,0 prosenttia) ja laskivat eniten Vantaalla (-0,8 prosenttia).
Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat kuitenkin laskivat 0,3 prosenttia, kun muualla maassa nousua nähtiin 0,9 prosenttia.
Pääkaupunkiseudun vuokrien lasku pääkaupunkiseudulla on uusi ilmiö.
”Pääkaupunkiseudulla vapaarahoitteiset vuokrat ovat nousseet jo pidempään puolen prosenttiyksikön vuosivauhtia tai alle, ja kääntyneet nyt laskuun. Muualla Suomessa vuokrien nousu on myös taittunut, mutta pysynyt paremmin yleisen kustannusten nousun mukaisena. Nykyisen vuokratilaston mittaushistoriassa vapaarahoitteiset vuokrat pääkaupunkiseudulla eivät ole aiemmin laskeneet, joten varsin poikkeuksellisesta tilanteesta puhutaan”, sanoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen.
Tilaston aikasarja alkaa vuodesta 2015, jolloin vertailut perustuvat noin 10 vuoden mittaiseen seurantajaksoon.
Poikkeuksellinen kehitys jatkui myös vapaarahoitteisten yksiöiden kohdalla – pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,3 prosenttia, kun muualla maassa nousua nähtiin 0,9 prosenttia vuodentakaiseen vuokratasoon verrattuna.
”Yksiöiden vapaarahoitteiset vuokrat ovat pääkaupunkiseudulla laskeneet vuodentakaisesta sekä Espoossa, Helsingissä että Vantaalla. Vantaalla vuokrat näyttävät kuitenkin pudonneen kaikissa asuntotyypeissä, myös perheasunnoissa. Muualla PK-seudulla isojen asuntojen vuokrat ovat pysyneet ennallaan. Vantaan vuokrakehitys näyttäisi siis hieman eriytyvän Helsingin ja Espoon vastaavasta”, arvioi Korhonen.
ARA-vuokrat nousivat vapaarahoitteisia vuokria enemmän
ARA-vuokrien nousussa pääkaupunkiseutu ohitti muun Suomeen. Kun muualla Suomessa valtion tukemien ARA-asuntojen vuokrat kohosivat 3,1 prosenttia, pääkaupunkiseudulla nousua oli 3,9 prosenttia.
Suurista kaupungeista eniten nousua ARA-vuokrissa oli kuitenkin Joensuussa (5,9 prosenttia). Seuraavina tulivat Turku (5,0 prosenttia) ja Helsinki (4,3 prosenttia).
ARA-vuokrat tarkoittavat valtion tukemiin ARA-vuokra-asuntoihin kohdistuvia vuokria, jotka määräytyvät eri tavoin kuin vapaarahoitteisten eli yksityisten vuokra-asuntojen vuokrat. ARA-asunnot ovat asuntoja, joiden rakentamista tai peruskorjaamista on tuettu valtion kautta, esimerkiksi arava- tai korkotukilainoilla.
ARA-vuokrien nousut vuodentakaisesta ovat edelleen merkittäviä, vaikka huhti-kesäkuussa kasvu oli niissäkin jo pienempää edellisiin neljänneksiin verrattuna.
”Varsinkin PK-seudulla ylitarjontatilanne on hillinnyt vuokranantajia tekemästä korotuksia kustannusten nousua tai inflaatiota vastaavasti. ARA-vuokrissa ei vastaavaa pidäkettä ole”, arvioi Korhonen ARA-vuokrien nopeampaa nousua.
Asumistukileikkaukset heijastuvat vuokramarkkinoihin
Yleisen asumistuen menot ovat laskeneet vuodentakaisesta. Huhtikuussa tukea maksettiin noin 117 miljoonaa euroa, kun vuotta aikaisemmin summa oli 150 miljoonaa euroa.
Laskun taustalla ovat hallituksen vuonna 2024 tukijärjestelmään tekemät muutokset, jotka ovat astuneet voimaan vaiheittain. Elokuussa opiskelijat siirtyvät pois yleisen asumistuen piiristä.
”Muutos ohjaa opiskelijoita halvemman vuokratason kohteisiin sekä kimppa-asumiseen, kuten oli ennen vuotta 2017.”, Korhonen toteaa.
Korhosen mukaan muutoksen vaikutus vapaarahoitteiseen vuokramarkkinaan voi olla paikallisesti merkittävä, erityisesti kaupungeissa, joissa uusista ja kalliimmista vuokra-asunnoista on valmiiksi ylitarjontaa.
Lue myös tämä: Asuntosijoittajalle houkuttelevimmat kaupungit löytyvät nyt Pohjois-Suomesta
