Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat koko Suomessa keskimäärin 0,8 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä.
Vuokrat nousivat tuoreimpien tietojen mukaan enää muutamassa kaupungissa, kuten Rovaniemellä, mutta sielläkin nousu hidastui 0,8 prosenttiin. Pääkaupunkiseudulla taas alamäki jyrkkeni aiemmasta ja vuokrat laskivat nyt 1,3 prosenttia vuodentakaisesta.
Koko vuoden 2025 aikana vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat laskivat pääkaupunkiseudulla 0,5 prosenttia ja nousivat muualla maassa 0,6 prosenttia vuodesta 2024. Tämä tarkoitti keskimäärin 0,2 prosentin nousua koko maassa.
Kyseessä on historiallinen vuokrien lasku.
”Vuokrat laskivat koko maan tasolla ensimmäistä kertaa vuoteen 2015 ulottuvassa tilaston mittaushistoriassa”, kertoo Tilastokeskuksen yliaktuaari Martti Korhonen.
Korhosen mukaan tilanteen poikkeuksellisuutta korostaa, että vapaarahoitteiset vuokrat ovat kääntyneet laskuun kaikissa suurimmissa kaupungeissa.
Saman havainnon tekee S-Pankin ekonomisti Janne Ronkanen. Hänen viestipalvelu X:ssä jakamansa kuvaaja osoittaa, kuinka nopea vuokrien hintakäänne on ollut suurimmissa kaupungeissa.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrissa oli vuoden 2025 loppupuoliskolla melkoinen pudotus. Ja vuoden viimeisellä neljänneksellä vuokrat laskivat kaikissa 10 suurimmassa kaupungissa vuodentakaiseen verrattuna. pic.twitter.com/t4rLCqRRmp
— Janne Ronkanen (@RonkanenJanne) January 15, 2026
Vuokrien lasku on tietenkin hyvä uutinen vuokra-asuntoa etsiville suomalaisille, mutta rakennusyrityksille ei.
”Vuokralaisen kissanpäivät jatkuvat. Vapaarahoitteiset vuokrat laskevat nyt kaikissa isoissa kaupungeissa. Tämä tarkoittaa, että rakennuskustannusten ja vuokrien välinen ero vaan kasvaa, mikä tarkoittaa, että yksityinen vuokrarakentaminen ei tule käynnistymään lähiaikoina”, toteaa Nordean ekonomisti Juho Kostiainen viestipalvelu X:ssä.
Vuokralaisen kissanpäivät jatkuvat. Vapaarahoitteiset vuokrat laskevat nyt kaikissa isoissa kaupungeissa. Tämä tarkoittaa, että rakennuskustannusten ja vuokrien välinen ero vaan kasvaa, mikä tarkoittaa, että yksityinen vuokrarakentaminen ei tule käynnistymään lähiaikoina. pic.twitter.com/6oI5WUjA1y
— Juho Kostiainen (@JuhoKostiainen) January 15, 2026
Valtion tukemissa asunnoissa eli ARA-asunnoissa vuokrat nousivat vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä edelleen, mutta aiempaa hitaammin. ARA-vuokrat nousivat pääkaupunkiseudulla 3,4 prosenttia vuodentakaisesta ja muualla maassa 2,4 prosenttia.
Ylitarjonta painaa vuokria
Vuokria painaa alas se tosiasia, että vuokra-asuntoja on tarjolla enemmän kuin niille on kysyntää.
Tutkimusyhtiö Foreconin toimitusjohtaja Markku Riihimäki arvioi Kauppalehdelle, että uusia myymättömiä asuntoja on tarjolla yhä yli 6 000 kappaletta. Lukemaan sisältyvät sekä valmistuneet myymättömät uudet että vielä osin rakenteilla olevat asunnot.
”Vuokralle tarjolla olevia kovan rahan kerrostaloasuntoja on tällä hetkellä noin 20 000 kappaletta. Vailla vuokralaista olevien asuntojen määrä on kasvanut hiljalleen”, Riihimäki kertoo.
Suomen Vuokranantajien ekonomisti Eemeli Karlsson kertoo, että vuokrien lasku ei ole enää paikallinen ilmiö tai yksittäinen tilastopoikkeama, vaan kehitys on laajentunut ja syventynyt.
”Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen markkina on erityisesti suurissa kaupungeissa selvästi ylitarjonnan puolella, mikä näkyy nyt entistä selvemmin myös tilastoissa. Tilanne on historiallinen”, hän toteaa.
Yhtälöstä tuli ongelma rakennusliikkeille
Vuokrien kääntymisellä laskuksi väistämättä vaikutuksia myös asuntorakentamiseen.
”Kun kustannukset nousevat, vuokrat laskevat ja uusia asuntoja ei saada rakennettua enää juurikaan halvemmalla, uusien hankkeiden taloudellinen yhtälö muuttuu erittäin haastavaksi”, Karlsson tiivistää.
”Yksityiset vuokranantajat eivät ole kiinnostuneita uudistuotannosta. Tämä näkyy siinä, että rakentamista ei saada käyntiin, ja uusia aloituksia syntyy selvästi aiempaa vähemmän. Vuokramarkkina ja asuntorakentaminen kulkevat käsi kädessä – mutta viipeellä. Tämä ei lupaa hyvää vuoden 2026 asuinrakentamiselle”, hän summaa.
Huonetyyppien välisessä tarkastelussa vuokrien lasku kohdistui erityisesti kaksioihin. Pääkaupunkiseudulla yksiöiden vuokrat laskivat 0,8 prosenttia, kaksioiden 1,9 prosenttia ja kolmioiden 1,0 prosenttia. Muualla Suomessa yksiöiden vuokrat jäivät keskimäärin nollakasvuun, kun taas kaksioiden vuokrat laskivat 0,9 prosenttia ja kolmioiden 0,4 prosenttia.
Karlssonin mukaan ARA-rakentaminen on lisännyt tarjontaa alueilla, joilla vuokra-asuntoja on jo ennestään runsaasti, mikä voimistaa vuokrien laskupainetta vapaarahoitteisessa segmentissä.
”ARA-vuokria ei kuitenkaan voida sopeuttaa markkinatilanteeseen, sillä ne määräytyvät kustannusten perusteella. Tämä kehitys korostaa valtion tukeman tuotannon aiheuttamia rakenteellisia haasteita”, Karlsson muistuttaa.
