Euroopan unioni ilmoitti tiistaina uudesta strategisen kumppanuuden agendasta Intian kanssa, korostaen yhteistyön vahvistamista kaupan, puolustuksen ja teknologian saralla, samalla kun se ilmaisi huolensa New Delhin jatkuvista sotilaallisista ja energiayhteyksistä Venäjään.
EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen totesi, että nyt on aika ”vahvistaa kumppanuuksia, jotka perustuvat yhteisiin etuihin ja joita ohjaavat yhteiset arvot”.
Samalla hän ilmoitti unionin pyrkimyksestä saada vapaakauppasopimus Intian kanssa valmiiksi vuoden loppuun mennessä.
EU ja Intia kiihdyttävät neuvotteluja muuttuvassa maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa presidentti Donald Trump määräsi viidenkymmenen prosentin tullit intialaisille tuotteille Venäjä-kaupan vuoksi.
Hyvästä kehityksestä huolimatta EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustaja Kaja Kallas teki selväksi, että Intian suhde Venäjään on merkittävä este syvemmälle yhteistyölle.
”Osallistuminen sotaharjoituksiin, öljyn ostot — nämä kaikki ovat esteitä yhteistyöllemme suhteiden syventämisessä,” Kallas totesi tiistaina Brysselissä pidetyssä tiedotustilaisuudessa.
Intian osallistuminen Venäjän Zapad-2025-sotaharjoituksiin tässä kuussa yhdessä liittolaisten, kuten Iranin, kanssa sai erityistä kritiikkiä EU-viranomaisilta. Harjoituksissa oli mukana noin 100 000 sotilasta lähellä Naton rajoja, ja niihin osallistui 65 intialaista sotilasta maavoimista, ilmavoimista ja laivastosta.
Kallas korosti, että EU–Intia-kumppanuus ylittää kaupankäynnin.
”Viime kädessä kumppanuutemme ei liity vain kauppaan, vaan myös sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestyksen puolustamiseen”, hän totesi.
Jännitteistä huolimatta taloudelliset realiteetit ajavat molempia tiiviimpään yhteistyöhön. EU on Intian tärkein kauppakumppani, ja kahdenvälinen kauppa on kasvanut yli 90 prosenttia viimeisen vuosikymmenen aikana, kertoo EU:n kauppapäällikkö Maros Sefcovic. Unioni pitää Intiaa ratkaisevana talouden monipuolistamisessa, erityisesti kun Intian odotetaan nousevan maailman kolmanneksi suurimmaksi taloudeksi vuoteen 2030 mennessä.
Uusi strateginen agenda kattaa viisi avainalaa: kauppa ja investoinnit, teknologiayhteistyö, puolustus- ja turvallisuusallianssit, ilmastotoimet kuten vihreän vedyn kehittäminen sekä parempi yhdistettävyys esimerkiksi Intia–Lähi-itä–Eurooppa-taloudellisen käytävän hankkeilla.
Molempia osapuolia ajaa eteenpäin ulkoinen paine, erityisesti Trumpin tullipolitiikka, joka vaikuttaa kumpaankin alueeseen. Yhdysvaltain presidentti on kehottanut G7- ja EU-maita asettamaan jopa sata prosenttia tullit Kiinan ja Intian tuotteille näiden venäläisen öljyn ostojen vuoksi, vaikka EU-viranomaiset ovat suhtautuneet nihkeästi tällaisiin ehdotuksiin.
Intia on pitänyt kiinni linjastaan ostaa öljyä Venäjältä, vedoten kansalliseen etuun ja todeten, että Yhdysvallat alun perin kannusti näitä ostoja vakauttamaan energiamarkkinoita Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022. Venäläinen öljy kattaa nyt yli kolmanneksen Intian öljytuonnista, mikä on tuonut Intialle miljardisäästöt valuuttamarkkinoilla.
Viime aikoina diplomaattiset ponnistelut viittaavat Yhdysvaltojen ja Intian välisten jännitteiden lieventymiseen, Trumpin ja pääministeri Narendra Modin vaihtaessa syntymäpäiväonnitteluja ja kauppaneuvottelujen jatkuessa.
Intian osallistuminen venäläisiin sotaharjoituksiin kuitenkin osoittaa, että New Delhi aikoo säilyttää strategisen autonomiansa lännen painostuksesta huolimatta.
EU:n uusi Intia-strategia kuvastaa Brysselin näkemystä, että Venäjä-kysymyksen liiallinen painottaminen voisi ajaa Intian yhä lähemmäksi Moskovan vaikutuspiiriä.
”Kysymys on siitä, jätämmekö tämän tyhjiön jonkun toisen täytettäväksi vai täytämmekö sen itse”, Kallas tiivisti.
