Kuluttajahinnat olivat ennakkotilaston mukaan 2,1 prosenttia korkeammat kuin vuotta aiemmin. Luku nousi hieman heinäkuun 2,0 prosentista ja vastasi ekonomistien ennusteita. Pohjainflaatio, josta energian ja ruoan kaltaiset korkean volatiliteetin erät on poistettu, pysyi 2,3 prosentissa. Palveluiden hintojen nousu puolestaan hidastui 3,1 prosenttiin.
Heinäkuussa EKP piti talletuskoron 2,00 prosentissa, ja pääjohtaja Christine Lagarde korosti keskuspankin olevan “hyvässä asemassa”. Sijoittajien usko uusiin koronlaskuihin kuluvan vuoden aikana on heikentynyt. Nomuran ekonomisti Josie Anderson arvioi, että inflaatio pysyy loppuvuoden lähellä kahta prosenttia eikä EKP enää laske korkoja.
Kaikki Euroopan keskuspankin jäsenet eivät kuitenkaan ole täysin yksimielisiä. Bundesbankin johtaja Joachim Nagel on kuvannut taloutta tasapainoiseksi, ja Isabel Schnabel EKP:n johtokunnasta totesi, ettei nykytilanteessa ole syytä lisälaskuille. Liettuan keskuspankin pääjohtaja Gediminas Šimkus puolestaan arvioi joulukuun mahdollisena ajankohtana koronlaskulle, sillä hintapaineet näyttävät hellittävän.
Saksan inflaatio ylitti odotukset, mutta Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa luvut jäivät arvioista. Epävarmuutta lisäävät Yhdysvaltojen tullit sekä valuuttakurssien ja energiahintojen muutokset. Suomen Pankin pääjohtaja ja EKP:n suomalaisjäsen Olli Rehn muistutti viikonloppuna, että vahvempi euro ja energian halpeneminen lisäävät laskupaineita.
Bloomberg Economics arvioi raportin olevan kokonaisuudessaan EKP:lle myönteinen: kokonaisinflaatio nousi hieman ja pohjainflaatio pysyi ennallaan, mutta palveluinflaatio hidastui jälleen. Talousennusteen mukaan palveluiden hintojen nousu hiipuu lisää loppuvuoden aikana palkkojen kasvun hidastuessa. Tämä voisi avata mahdollisuuden uuteen koronlaskuun joulukuussa, kun Yhdysvaltojen tullien vaikutukset eurotalouteen alkavat näkyä selvemmin.
Saksan valtionlainojen korkokäyrä on jyrkentynyt selvästi viime vuoden lopusta. Joulukuun lopussa 2024 kymmenen vuoden tuotto oli 2,36 prosenttia ja kolmenkymmenen vuoden tuotto 2,59 prosenttia. Syyskuun 2025 alkuun mennessä vastaavat tuotot ovat nousseet 2,78 prosenttiin ja 3,40 prosenttiin. Samaan aikaan kolmen kuukauden valtionlainan tuotto on laskenut keskuspankin koronlaskujen myötä 2,51 prosentista 1,88 prosenttiin.
Pitkin korkojen nousulle on selviä syitä. Ensinnäkin sijoittajat odottavat Saksan lisäävän julkisia menojaan lähivuosina, mikä kasvattaa velanottoa ja lisää lainojen tarjontaa. Toiseksi – ja osin tähän liittyen – valtionlainojen termipreemio on noussut, sillä geopoliittiset jännitteet ja Yhdysvaltojen tullipolitiikka ovat lisänneet epävarmuutta ja saaneet sijoittajat vaatimaan korkeampaa tuottoa pitkällä aikavälillä.
