Talousarviossa pitäisi varautua myös taloyhtiön vastuulle kuuluviin korjauksiin. Kuitenkin usein vastike halutaan pitää mahdollisimman alhaisena, eikä korjauksiin ole budjetoitu riittävästi rahaa.
Vastikkeen korotuksissa pihistely voi tuoda mukanaan ikävän yllätyksen osakkaille loppuvuodesta, varoittaa Isännöintiliitto tiedotteessaan.
Taloyhtiön yhtiökokouksessa päätetään joka vuosi yhtiössä kerättävien vastikkeiden suuruudesta. Yhtiövastikkeilla katetaan kaikki taloyhtiön menot, joten niiden pitää olla riittävän suuret, jotta yhtiön talous pysyy tasapainossa.
Pieni korotus vastikkeeseen on usein parempi vaihtoehto, kuin kerätä ylimääräisiä vastikkeita loppuvuodesta.
”Yhtiökokous on voinut valtuuttaa hallituksen keräämään ylimääräistä hoitovastiketta tarvittaessa. Monessa taloyhtiössä vastikkeet on kuitenkin mitoitettu niin tiukalle, että hoitovastike ei riitä kattamaan edes tavallisia hoitomenoja, ja joka vuosi joudutaan keräämään ylimääräistä hoitovastiketta loppuvuodesta”, kertoo Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama.
Valkaman mukaan taloyhtiön asujien on helpompi suunnitella omaa talouttaan, kun he tietävät etukäteen kuinka suurta vastiketta taloyhtiölle on maksettava.
”Moni on vaikeuksissa, jos loppuvuodesta tulee ylimääräinen maksulappu. Kun kyse on yhtiövastikkeesta, osakkaalla ei ole mahdollisuutta kieltäytyä maksamisesta, vaikka oma tili olisi tyhjä”, toteaa Valkama.
Isännöintiliiton Talousbarometrin mukaan kaksi kolmasosaa isännöitsijöistä arvioi, että taloyhtiöiden hoitovastikkeet nousevat keskimäärin 1–5 prosentilla kevään 2026 yhtiökokouskaudella. Yli 10 prosentin korotuksia ennakoi vain 3 prosenttia vastaajista.
”Hoitovastikkeiden nousu tulee keskimäärin olemaan maltillista. Yhtiökohtainen hajonta on kuitenkin isoa. Vanhemmissa taloyhtiöissä joudutaan esimerkiksi keräämään paljon enemmän varoja vuosikorjauksiin kuin uudiskohteissa, mikä voi joissain tapauksissa tarkoittaa selvästi suurempaa korotustarvetta”, sanoo Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Joissain taloyhtiöissä tulevan kevään vastikekorotukset saattavat myös johtua siitä, että aiemmin kasvaneiden kulujen takia tarpeellisia korotuksia on jätetty tekemättä.
”Tällaisissa yhtiöissä kasvaneita kuluja on tähän mennessä katettu perimällä ylimääräisiä vastikkeita tai käyttämällä aiemmin kertyneitä puskurivaroja. Nyt joudutaan sitten ottamaan kiinni ja korottamaan hoitovastiketta”, Rekonen kertoo.
Tärkeintä on kulujen hallinta. Isännöinti, kiinteistönhoito ja muut palvelut tulee kilpailuttaa riittävän usein eikä vuosittaisia korotuspyyntöjä tule hyväksyä kritiikittä. Silloin vastikkeiden korotustarve pysyy kohtuullisena.