Asumishäiriöt ja niihin kytkeytyvät häädöt ovat lisääntyneet Suomessa merkittävästi etenkin vuodesta 2022 alkaen. Taustalla vaikuttavat erityisesti huumausaineiden käytön kasvu, kaupungistuminen sekä heikentynyt taloustilanne.
Häätöjen määrä on Suomen suurimmissa kaupungeissa kasvanut keskimäärin 80 prosenttia vuosien 2015–2024 aikana. Vuonna 2024 häätöjä tuli ulosottoon vireille lähes 8 400 kappaletta, mikä on 35 prosenttia enemmän kuin vuonna 2021. Häätöjen vuosittainen lukumäärä pysyi jokseenkin tasaisena vuosina 2015–2021, minkä jälkeen trendi kääntyi selvästi nousuun.
Pääkaupunkiseutu on kärsinyt kehityksestä eniten. Ympäristöministeriön toimeksiantamassa VATT Datahuoneen raportissa (2025) todetaan, että Helsingissä häätöjen määrä kasvoi 188 prosenttia, Vantaalla 180 prosenttia ja Jyväskylässä 138 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2024. Espoossa kasvua oli 71 prosenttia ja Lahdessa 54 prosenttia.
Poikkeuksena erottuu Oulu, jossa häätöjen määrä laski tarkastelujakson aikana noin kolmanneksella.
Häätöjen absoluuttinen kasvu ei kuitenkaan kerro kaikkea. Helsingissä kasvu on ollut prosentuaalisesti nopeinta, mutta häädettyjen osuus kaupungin kaikista vuokralla asuvista on ollut vuonna 2024 edelleen kolmanneksi pienin tarkastelluista kaupungeista.
Vaikka häätöjen yleisin yksittäinen syy on yhä vuokranmaksun laiminlyönti, asumishäiriöt ovat nousseet aiempaa merkittävämmäksi häätöperusteeksi. Keskeinen muutostekijä on huumausaineiden käytön lisääntyminen ja sen tuoma arvaamattomuus.
Lainsäädäntö on jäljessä
Isännöintiliitto kertoo tiedotteessaan, että yleinen taloustilanne, arjen haasteet ja sosiaaliturvan muutokset näkyvät asumisessa. Huono-osaisuus ja elämisen haasteet näyttävät kasautuvan yhä enemmän samoille asukkaille. Isännöintialan havaintojen perusteella asumishäiriöiden koetaan lisääntyneen.
Taloyhtiöissä esiintyvät vakavat häiriöt aiheuttavat turvattomuutta ja myös aineellisia vahinkoja.
Lainsäädäntö ei alan järjestöjen mukaan tällä hetkellä tarjoa vuokranantajille tai taloyhtiöille riittäviä keinoja puuttua tilanteisiin tehokkaasti.
Isännöintiliiton mukaan lainsäädäntö ei nykyisellään esimerkiksi mahdollista taloyhtiölle oikeutta saada raportteja poliisikäynneistä tilanteesta, jossa taloyhtiön edustaja tai naapuri on joutunut soittamaan poliisin apuun.
Isännöintiliiton mukaan vakaviin häiriötilanteisiin puuttuminen ja asumisrauhan turvaaminen vaatii lisäkeinoja. Liitto vaatiikin hallitukselta toimia asumisturvallisuuden lisäämiseksi.
”Häiriöiden todistaminen voi olla vaikeaa, jos naapurit eivät halua pelon takia todistaa mahdollisessa oikeudenkäynnissä häiriötä aiheuttavaa ja monesti myös uhkaavasti käyttäytyvää asukasta vastaan. Nimettömät häiriöilmoitukset eivät riitä näytöksi ja taloyhtiöillä ei ole mahdollisuutta hyödyntää häiriötilanteiden todistelussa tietoja poliisin toistuvistakaan käynneistä tietyssä asunnossa”, toteaa Isännöintiliiton yhteiskuntasuhdepäällikkö Anu Tuovinen.
Huumausaineiden käyttö tuo häiriöitä taloyhtiöihin
Taloyhtiöiden asumisrauhaan liittyvät asiat sekä haasteet puuttua häiriöihin korostuvat myös Isännöintiliiton lakineuvontaan tulevissa yhteydenotoissa sekä kyselyissä.
”Isännöintialalta välittyy yhä enemmän kertomuksia tilanteista, joissa huumausaineisiin liittyvät häiriötilanteet taloyhtiöissä heikentävät merkittävästi asukkaiden turvallisuuden tunnetta”, Tuovinen kertoo.
Jokaisella asukkaalla on oikeus turvalliseen asumiseen. Siksivakavaan häiriökäyttäytymiseen pitää voida puuttua taloyhtiössä nykyistä tehokkaammin, Tuovinen vaatii.
Tärkeää olisi puuttua myös ennaltaehkäisevästi ongelmien juurisyihin, jotta ne eivät kasaantuisi ja häätöihin ei jouduttaisi.
”Hallituksen on nyt kehysriihessä käynnistettävä lainvalmistelu, jotta poliisin käyntitietoja pystytään hyödyntämään näyttönä häiriötilanteissa. Myös ruuhkautuneiden tuomioistuinten resursseja on vahvistettava häätöasioiden käsittelyjen nopeuttamiseksi”, Tuovinen vaatii.
