Dark Mode Light Mode

Uutiskirjeemme on uudistunut! Tilaa sähköpostiisi

Rakli: Useissa kunnissa rakennettu liikaa asuntoja

Rakennusalan järjestön mukaan väestönkasvu ei enää kasvata asuntojen kysyntää yhtä paljon kuin aikaisemmin.

Asuinrakentamisen käänne tulee olemaan varovainen ja alkuvuoden asuinrakentamiseen ei lupailla kasvua. Näin arvioi Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry suhdannekatsauksessaan. 

Rakli ennakoi rakentamisen tuotannon arvon kääntyvän noin 3-7 prosentin kasvuun tänä vuonna. Rakli arvioi, että asuntojen aloitusmäärä jää 15 000-17 000 asuntoon vuonna 2026.  
 
Toimitilarakentamisen kuluvan vuoden ennuste on huomattavasti asuinrakentamista valoisampi. Toimitilojen rakennusluvissa nähdään selvää kasvua ja aloituksilla on edellytyksiä kasvaa nykyistä nopeammin. 

Datakeskusinvestoinnit vauhdittavat toimitilarakentamista kuluvana vuonna.  
 
”Suomen talouden kuluvan vuoden talouskasvu vaikuttaa keskeisesti rakentamisen ennusteeseen. Erityisesti asuinrakentamisen kehitykseen liittyy paljon epävarmuutta. Asuntojen liikatarjonta, korkeat rakennuskustannukset ja asuntohintojen alamäki jarruttavat uudisrakennushankkeiden käynnistymistä ainakin vuoden alkupuoliskon aikana. Sen sijaan toimitilarakentamisen ennuste on huomattavasti valoisampi”, toteaa Raklin pääekonomisti Julia Ruotsi.  

Raklin mukaan useisiin kuntiin valmistunut liikaa asuntoja kysyntään nähden. 

Nollakorkoaikana moneen suureen kuntaan valmistui asuntoja huomattavasti yli asuntojen kysynnän. Uusien valmistuneiden asuntojen määrä ylitti selvästi uusien asuntokuntien määrän.

Tämä ylimääräinen tarjonta ei ole vieläkään purkautunut markkinalta, Rakli arvioi.

Rakli tarkasteli suhdannekatsauksessa 15 suurimman kunnan asuntotuotannon ja -kysynnän tasapainoisuutta. Nollakorkoaikana moneen suureen kuntaan valmistui asuntoja huomattavasti yli asuntojen kysynnän ja ylimääräinen tarjonta ei ole vieläkään purkautunut markkinasta.  

Raklin mukaan Viime vuonna asuntojen tarjonta ei juuri vähentynyt verrattuna edellisvuoteen.

Viimeisen 15 vuoden aikana erityisesti pääkaupunkiseudulle, Tampereelle ja Ouluun on valmistunut liikaa asuntoja suhteessa kysyntään. Monessa suuressa kunnassa väestönkasvu hidastui vuonna 2025 ja samalla väestönkasvu ei enää kasvata asuntokuntien määrää yhtä paljon kuin aikaisemmin. 

Raklin mukaan vuokra-asuntojen tarjonta suhteessa asuntokuntien määrään on pääkaupunkiseudulla selvästi suurempaa kuin muualla maassa, mikä jarruttaa uusien asuntojen rakentamista.

Turussa puolestaan asuinrakentamisen sykli on hieman muita suurimpia kaupunkeja jäljessä. Vaikka Turussa rakennettiin kokonaisuudessaan esimerkiksi Tampereeseen verrattuna maltillisempi määrä asuntoja viimeisen 15 vuoden aikana, ylimääräistä tarjontaa on tällä hetkellä lähes yhtä paljon kuin Tampereella. Kehitys johtuu osittain siitä, että viimeisen neljän vuoden aikana Turkuun on valmistunut Tamperetta enemmän asuntoja suhteessa asuntojen kysyntään.

Samalla Turussa myynti- ja erityisesti vuokrailmoitusten määrä on noussut voimakkaasti viime vuosina, toisin kuin Tampereella, jossa asuntotarjonnan kasvu on maltillistunut.

Poriin ja Kouvolaan on valmistunut prosentuaalisesti eniten ylimääräisiä asuntoja suhteessa asuntojen kysyntään viimeisen 15 vuoden aikana. Näissä kaupungeissa heikko väestön ja asuntokuntien kasvu supistaa asuntojen kysyntää. Kouvolassa väestönkasvu on jäänyt negatiiviseksi viimeisen 15 vuoden aikana. Porissa väestön muutos kääntyi viime vuonna negatiiviseksi.

Myös Hämeenlinnaan, Lappeenrantaan ja Joensuuhun on valmistunut paljon asuntoja suhteessa asuntojen kysyntään.

Kaikissa kunnissa ei kuitenkaan enää ole liikatarjontaa asunnoista. Esimerkiksi Vaasassa markkinakysyntä on sulattanut ripeästi rakennetut asunnot.
 
Vapaarahoitteisen asuinrakentamisen huippuvuosina myös valtion tukemien asuntojen aloitukset olivat erityisen korkealla. Valtion tukemia asuntoja on määrällisesti valmistunut eniten pääkaupunkiseudulle, Jyväskylään, Tampereelle, Turkuun ja Kuopioon vuosina 2015-2024.  
 
Viime vuonna julkaistun selvityksen perusteella valtion tukemissa asunnoissa asuvista asuntokunnista lähes puolet oli keski- ja suurituloisia vuonna 2022.

Oulussa, Tampereella, Turussa, Kuopiossa, Jyväskylässä ja Lahdessa valtion tukemien asuntojen asuntokuntien keskimääräiset tulot olivat suuremmat kuin vapaarahoitteisissa asunnoissa.  


Lisää kommentti Lisää kommentti

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *