Iran-sodan kuudentena päivänä EKP:n johto ei enää puhunut pelkistä riskeistä vaan todennäköisyyksistä.
Brysselissä puhuneen EKP:n neuvoston jäsenen, Suomen Pankin pääjohtajan Olli Rehnin mukaan nopeaan ratkaisuun ei pidä luottaa. Rehnin mukaan tilanne on eskaloitunut jo merkittävästi ja tarjontapuolen rajoitukset nostavat inflaatiota ainakin lyhyellä aikavälillä.
”En usko, että meidän pitäisi olla liian optimistisia”, Rehn sanoi.
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos puhui samassa konferenssissa. Hänen mukaansa pankin perusskenaario olettaa konfliktin jäävän lyhytkestoiseksi, mutta pitkittyvä sota voi muuttaa inflaatio-odotuksia. Se pakottaisi EKP:n arvioimaan rahapolitiikan linjaa uudelleen.
De Guindosin mukaan Euroopan talouden näkymät määrittyvät nyt selvästi Lähi-idän tapahtumien kautta.
Ranskan keskuspankin pääjohtaja François Villeroy de Galhau sanoi France Interin haastattelussa, ettei koronnostoille ole tällä hetkellä perusteita. Hän korosti kuitenkin, että sodan vaikutus hintoihin riippuu täysin sen kestosta. Rahoitusvakaus ei Villeroy de Galhaun mukaan ole vaarassa.
Vuoden 2022 virhe painaa edelleen
Kolmen eri päättäjän viestit olivat sävyltään hyvin yhtenevät. Se ei ole sattuma.
EKP:n varovaisuuden taustalla on kokemus, jota kukaan pankissa ei halua toistaa. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022 energian hinnat ampaisivat ylös, mutta EKP luonnehti inflaatiopiikin aluksi väliaikaiseksi. Lopulta kuluttajahintojen noustua yli kymmenen prosentin pankki joutui nostamaan korkoja ennätystahtiin.
Yksi nimeämätön EKP:n päättäjä sanoi Reutersille, että pankin on vältettävä kaikin keinoin inflaation leimaamista ohimeneväksi.
Saksan Bundesbankin pääjohtaja Joachim Nagel kirjoitti erillisessä lausunnossa EKP:n olevan ”erittäin valppaana”. Hän viittasi suoraan vuoden 2022 hintashokkiin ja painotti, että päättäjät ovat päättäneet estää niin sanotut toiseen kierrokseen etenevät hintavaikutukset, eli tilanteen, jossa energian hinnannousu valuu palkkoihin ja muihin kustannuksiin ja inflaatiosta tulee itseään ruokkiva.
Nagelin mukaan EKP on kahden prosentin talletuskorolla hyvin asemoitunut reagoimaan tarvittaessa, kertoo uutistoimisto Bloomberg.
Markkinat hinnoittelevat varovasti
EKP:n seuraava korkokokous on 18.–19. maaliskuuta, eikä korkomuutosta odoteta. Markkinat hinnoittelevat 20–30 prosentin todennäköisyydellä koronnostoa myöhemmin tänä vuonna.
Morgan Stanley ilmoitti torstaina, ettei se enää odota EKP:n laskevan korkoja vuonna 2026. Aiemmin pankki ennusti kahta koronlaskua. Se on merkittävä muutos, joka heijastaa suoraan Iran-konfliktin vaikutusta rahapolitiikan näkymiin.
EKP:n pääekonomisti Philip Lane totesi Financial Timesille aiemmin tällä viikolla, että konfliktin laajuus ja kesto määrittävät vaikutuksen mittakaavan. Hänen mukaansa nykyinen rahapolitiikan linja on toistaiseksi asianmukainen.
Lanen muotoilu jättää tulkinnanvaraa tarkoituksellisesti. EKP ei halua lukita itseään tilanteessa, jossa geopoliittinen riski muuttuu viikkotasolla.
Kolmen neuvoston jäsenen samanpäiväiset varoitukset kertovat kuitenkin siitä, että pankin sisällä valmistaudutaan siihenkin vaihtoehtoon, että seuraava korkoliike on ylöspäin.
