Tekoälykeskustelua hallitsevat kielimallit, chatbotit ja ohjelmistoalustat. Pörssissä suurin osa huomiosta kohdistuu yhdysvaltalaisiin teknologiajätteihin.
Samaan aikaan Euroopassa toimii joukko teollisuusyhtiöitä, joiden liiketoimintaa tekoälyinvestointien aalto ruokkii tavalla, jota sijoittajien kannattaisi tarkastella lähemmin.
Kyse on konkreettisesta fyysisestä infrastruktuurista.
Jokainen tekoälymalli vaatii laskentakapasiteettia, ja sen taustalla pyörii valtava koneisto sähkönjakelusta jäähdytykseen, kaapeloinnista puolijohteisiin. Tämä arvoketju on pitkä, ja sen eri vaiheisiin on löydettävissä eurooppalaisia yhtiöitä, joilla on sekä teknologista kilpailuetua että konkreettista näyttöä kasvavasta kysynnästä.
Hyperskaalaajat eli suuret pilvipalveluyhtiöt kuten Amazon, Meta, Alphabet ja Microsoft investoivat datakeskuksiin ennätystahtia. Pelkästään vuonna 2025 näiden yhtiöiden yhteenlasketut investoinnit ylittivät 360 miljardia dollaria.
Raha virtaa palvelinsaleihin ja sähköverkkoihin, ja juuri tässä eurooppalaiset teollisuusyhtiöt astuvat kuvaan.
Allianz Global Investorsin Euroopan osakestrategiasta vastaava Christoph Berger on kuvannut eurooppalaisten yhtiöiden roolia osuvasti. Siinä missä Yhdysvalloissa tekoälybuumia hallitsevat datapainotteiset liiketoimintamallit, Euroopassa hyöty kanavoituu teollisten sovellusten, infrastruktuuri-investointien ja energiatehokkuuden kautta.
Berger nostaa esiin erityisesti sähköistys- ja jäähdytysratkaisuja tarjoavat yhtiöt, jotka hyötyvät datakeskusbuumista suoraan.
Euroopan rooli ei ole haastaa Nvidiaa tai Microsoftia niiden omalla pelikentällä. Se on pikemminkin tarjota teknologioita, jotka saavat koko tekoälyekosysteemin toimimaan tehokkaammin.
Bergerin mukaan eurooppalaiset yhtiöt ovat ”tekoälyn sopeutujia”, jotka tekevät globaalista ekosysteemistä toimivamman.
Schneider Electric hallitsee datakeskuksen selkärankaa
Loppuvuodesta 2025 allekirjoitettiin 2,3 miljardin dollarin datakeskussopimukset Yhdysvalloissa. Toimittajana oli ranskalainen Schneider Electric, joka on noussut yhdeksi datakeskusbuumin keskeisimmistä eurooppalaisista hyötyjistä. Yhtiö toimittaa sähkönjakelulaitteita, jäähdytysjärjestelmiä ja palvelinräkkejä eli käytännössä kaiken sen fyysisen infrastruktuurin, joka pitää tekoäly- ja pilvipalvelut käynnissä keskeytyksettä.
Vuonna 2025 Schneiderin liikevaihto kasvoi 8,9 prosenttia orgaanisesti ja nousi 40,2 miljardiin euroon. Nettotulos oli 4,2 miljardia euroa. Pohjois-Amerikka oli vahvin markkina-alue 15 prosentin kasvullaan.
Datakeskus- ja verkkosegmentti muodosti jo 30 prosenttia yhtiön tilauskannasta, ja johto ennakoi yli kymmenen prosentin vuotuista kasvua tälle segmentille aina vuoteen 2030 asti.
Noista 2,3 miljardin dollarin sopimuksista suurempi, 1,9 miljardin dollarin kokonaisuus, solmittiin Switchin kanssa ja kattaa sähkömoduuleja sekä jäähdytysjärjestelmiä. Toinen, 373 miljoonan dollarin sopimus Digital Realtyn kanssa keskittyi UPS-järjestelmiin ja kytkinlaitteisiin.
Schneiderin talousjohtaja Hilary Maxson totesi datakeskustilausten kiihtyneen vuoden 2025 loppua kohti, ja trendin odotetaan jatkuvan läpi vuoden 2026.
Helmikuussa 2025 Schneider osti yhdysvaltalaisen jäähdytysteknologiayhtiö Motivairin, mikä vahvisti sen asemaa erityisesti tehokkaan nestejäähdytyksen alueella. Maaliskuussa 2026 yhtiö allekirjoitti kolmikantayhteistyösopimuksen SK Telecomin ja Supermicron kanssa modulaarisista tekoälydatakeskuksista, joissa palvelimet ja jäähdytysinfrastruktuuri integroidaan esivalmistetuiksi moduuleiksi.
Schneider tunnetiin pitkään sulakkeista ja kytkinlaitteista, mutta datakeskussegmentti muodostaa nyt lähes neljänneksen koko konsernin liikevaihdosta. Muutos tapahtui nopeasti, ja se on pitkälti tekoälyinvestointien ansiota.
Ilman ASML:n koneita ei synny tekoälypiirejä
Kun ASML julkisti neljännen neljänneksen tilauksensa tammikuussa 2026, markkinat hätkähtivät. Uusia tilauksia kertyi 13,2 miljardia euroa, kun analyytikot odottivat noin 6,3 miljardia. Hollantilaisen yhtiön tilauskirjat paisuivat lähes 39 miljardiin euroon.
ASML:n asema tekoälyn arvoketjussa on poikkeuksellinen. Yhtiö valmistaa äärimmäisen ultraviolettivalon litografiakoneita, joita ilman maailman edistyneimpien tekoälypiirien tuotanto ei yksinkertaisesti ole mahdollista.
Kilpailijoiden arvellaan olevan noin vuosikymmenen jäljessä, ja ASML hallitsee 90 prosenttia edistyneestä litografiamarkkinasta.
Vuoden 2025 kokonaisliikevaihto oli 33 miljardia euroa, kasvua 16 prosenttia edellisvuodesta. Nettotulos nousi 9,6 miljardiin euroon ja bruttokate 53 prosenttiin.
Toimitusjohtaja Christophe Fouquet kertoi asiakkaiden näkemysten keskipitkän aikavälin markkinatilanteesta muuttuneen selvästi myönteisemmiksi. Vuodelle 2026 ASML ennakoi 34–39 miljardin euron liikevaihtoa, mikä ylittää analyytikoiden aiemman konsensusarvion. Kasvu tulee ennen kaikkea EUV-myynistä.
Kiinan vientirajoitukset tuovat tosin mukanaan vastatuulta. Kiina muodosti 29 prosenttia ASML:n myynnistä viime vuonna, mutta osuuden odotetaan laskevan noin 20 prosenttiin vuonna 2026.
Muun maailman kysyntä kuitenkin kompensoi pudotuksen ja ylikin. TSMC:n, Samsungin, Micronin ja SK Hynixin tekoälylähtöiset investoinnit logiikka- ja muistipiireihin pitävät huolen siitä, että tilauskanta pysyy vahvana. Barclaysin analyytikot arvioivat pelkästään SK Hynixin hankkivan 12 EUV-konetta vuonna 2026.
Osake hinnoitellaan P/E-kertoimella 42x kuluvan vuoden tulosennusteella laskettuna. Halpa se ei ole. Kuitenkin yhtiöllä, jonka tilauskanta ulottuu vuosien päähän ja jolla ei ole todellisia kilpailijoita, preemio ei ole vailla perusteita.
ASML julkisti myös 12 miljardin euron omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman, joka ulottuu vuoden 2028 loppuun asti.
Saksalaiset kasvajat: Siemens ja Infineon
Saksalaisen teollisuusjätti Siemensin datakeskussegmentin liikevaihto kasvoi 35 prosenttia tilikauden ensimmäisellä neljänneksellä. Useita suuria tilauksia tuli Yhdysvalloista pilvi- ja tekoälyinfrastruktuurin rakentamiseen. Helmikuussa 2026 Siemens nosti koko vuoden tulosohjeistustaan.
Tilaukset kasvoivat kokonaisuudessaan kymmenen prosenttia 21,4 miljardiin euroon. Kasvu keskittyi älykkään infrastruktuurin divisioonaan, joka toimittaa sähkönjakelua ja automaatiota muun muassa datakeskuksiin.
Toimitusjohtaja Roland Busch myönsi suoraan, että datakeskusten kysyntä on ylittänyt yhtiön omat odotukset huomattavasti. Talousjohtaja Ralf Thomas tarkensi, että konserni tavoittelee nyt 6–8 prosentin liikevaihtokasvu-haarukan yläpäätä vuodelle 2026.
Datakeskusten sähköntarve on kasvanut niin räjähdysmäisesti, ettei tehopuolijohteiden valmistajille riitä nykyinen tuotantokapasiteetti.
Infineon Technologies, Euroopan suurin puolijohdevalmistaja, nosti tilikauden 2026 investointeja 2,7 miljardiin euroon aiemmin suunnitellusta 2,2 miljardista. Ylimääräiset 500 miljoonaa euroa kohdistuvat nimenomaan tekoälydatakeskusten tehonsyöttöön tarkoitettujen sirujen valmistukseen.
Infineonin tehopuolijohteet hallitsevat sähkövirran kulkua verkosta aina yksittäiselle GPU-sirulle saakka.
Toimitusjohtaja Jochen Hanebeck on asettanut kunnianhimoisen tavoitteen: tekoälyliiketoiminnan liikevaihdon odotetaan nousevan 1,5 miljardiin euroon tilikaudella 2026 ja 2,5 miljardiin euroon tilikaudella 2027. Se tarkoittaisi kymmenkertaistumista kolmessa vuodessa.
Autoteollisuus on perinteisesti ollut Infineonin suurin asiakassegmentti, mutta nyt datakeskukset kasvavat nopeimmin.
Munters edustaa ruotsalaista jäähdytysosaamista
Tekoälytyökuormien kasvu on moninkertaistanut datakeskusten jäähdytystarpeen. Perinteiset palvelinräkit kuluttivat kolme kilowattia, mutta uusimmat tekoälyräkit vaativat 300 kilowattia ja enemmän.
Tämä murros on avannut ison markkinan ruotsalaiselle Muntersille. Yhtiö toimittaa teollisuudelle ja maataloudelle ilmasto- ja olosuhdehallintaratkaisuja, kuten ilmankuivauksen, ilmankäsittelyn, lämpötilanhallinnan ja energiatehokkaan jäähdytyksen järjestelmiä.
Vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä Muntersin datakeskusteknologiadivisioona keräsi poikkeuksellisen suuria tilauksia. Marraskuussa yhtiö sai ennätyksellisen 215 miljoonan dollarin tilauksen yhdysvaltalaiselta hyperskaalaajalta räätälöidyistä ilmankäsittelykoneista, jotka on suunniteltu tekoälykuormille.
Joulukuussa tuli 82 miljoonan dollarin tilaus Geoclima Circlemiser -jäähdytyskoneista toiselta yhdysvaltalaiselta datakeskusoperaattorilta sekä erillinen 840 miljoonan kruunun tilaus samoista laitteista.
Vuonna 2024 Munters osti italialaisen Geocliman, jäähdytyskoneiden valmistajan, ja yrityskauppa on alkanut tuottaa tulosta nopeammin kuin odotettiin.
Tuotannon painopiste on siirtymässä Euroopasta lähemmäs päämarkkinaa, sillä Munters laajentaa Virginian tehdastaan 200 000 neliöjalalla. Uusi tuotantotila valmistuu vuoden 2026 toisella neljänneksellä.
Perinteinen ilmajäähdytys ei riitä tehotiheimmissä tekoälysaleissa. Nestejäähdytysratkaisujen kysyntä kasvaa voimakkaasti, ja Munters kehittää yhdessä ZutaCoren kanssa vedettömiä kaksivaiheisia nestejäähdytysjärjestelmiä, jotka poistavat vesivuotoriskin ja optimoivat lämmönpoiston sirutasolta koko kiinteistöön.
Jos teknologia skaalautuu odotetusti, se voi avata Muntersille tuntuvan lisämarkkinan lähivuosina.
Legrandin kaapelit ja kiskostot eivät ole glamouria, mutta ne myyvät
Vuosi 2025 oli ranskalaisen Legrandin historian paras. Sähkö- ja digitaalisen infrastruktuurin erikoisyhtiön liikevaihto kasvoi 13 prosenttia, ja orgaaninen kasvu oli 7,7 prosenttia.
Legrand on ranskalainen sähkö- ja talotekniikkayhtiö, joka valmistaa ja myy sähköasennustuotteita, sähköistyksen ja tietoverkkojen järjestelmiä sekä älykkäitä rakennusautomaatio- ja kotiautomaatioratkaisuja. Se on käytännössä “pistorasioiden, kytkimien ja muun talotekniikan” kansainvälinen suurtoimittaja, jonka tuotteita löytyy niin asuinrakennuksista, toimistoista, teollisuudesta kuin datakeskuksistakin.
Datakeskukset muodostivat jo 26 prosenttia yhtiön liikevaihdosta, ja toimitusjohtaja Benoît Coquart arvioi osuuden voivan nousta 40 prosenttiin tulevina vuosina.
Yritysostot kiihdyttivät kasvua. Legrand teki vuonna 2025 seitsemän hankintaa, jotka toivat noin 500 miljoonaa euroa lisäliikevaihtoa. Näistä suurin oli yhdysvaltalainen Avtron Power Solutions, jonka kuormituspankit ja sähkönlaaturatkaisut palvelevat erityisesti datakeskuksia.
Lisäksi yhtiö sijoitti nestejäähdytysyhtiö Accelsukseen, mikä vahvistaa sen tarjontaa tekoäly- ja suurteholaskentakeskuksissa. Vuodelle 2026 Legrand tavoittelee 10–15 prosentin liikevaihdon kasvua ja oikaistua liikevoittomarginaalia 20,5–21 prosentin haarukassa.
Vähemmän näkyvää mutta yhtä konkreettista kasvua on koettu kaapelisektorilla. Italialaisen kaapeliyhtiö Prysmianin liikevaihto kasvoi tammi-syyskuussa 2025 yhteensä 18 prosenttia, mutta kannattavuuden paraneminen oli vielä jyrkempää. Oikaistu käyttökate nousi 26 prosenttia ja nettotulos lähes kaksinkertaistui 1,02 miljardiin euroon.
Suurjännitteisten tasavirtayhteyksien eli HVDC-kaapeleiden kysyntä kiihtyi voimakkaasti, ja Transmission-segmentin orgaaninen kasvu oli 39 prosenttia.
Kaapeliyhtiön tilauskanta nousi ennätykselliseen 16 miljardiin euroon, ja sen lisäksi tilausputkessa on kolme miljardia euroa vielä kirjaamattomia projekteja.
Koko ala on muuttunut viime vuosina perinteisestä suhdanneherkästä teollisuudesta strategiseksi infrastruktuurisegmentiksi, jossa kysyntä ylittää tarjonnan pitkäkestoisesti. Energiasiirtymä, sähköverkkojen laajennus ja datakeskusten kasvava sähköntarve ruokkivat tätä kehitystä samanaikaisesti.
Riskeinä hyperskaalaajien investoinnit ja geopolitiikka
Eurooppalaisten infrastruktuuriyhtiöiden tekoälytarina ei tietenkään ole riskitön.
Suurin epävarmuustekijä liittyy siihen, kestääkö hyperskaalaajien investointitahti. Jos tekoälymallien tuottama taloudellinen hyöty ei lopulta vastaa investointeja, leikkaukset heijastuvat nopeasti toimitusketjuun.
Geopolitiikka tuo oman lisänsä. ASML:n Kiina-riski on konkreettinen esimerkki siitä, miten vientirajoitukset voivat leikata tuntuvan osan liikevaihdosta yhdellä päätöksellä. Myös Yhdysvaltojen tullipolitiikka vaikuttaa eurooppalaisiin viejiin.
Schneider Electric on vastannut tähän lupaamalla yli 700 miljoonaa dollaria investointeja Yhdysvaltoihin vuoteen 2027 mennessä, ja Munters rakentaa tuotantokapasiteettia Virginiaan osittain juuri tulliriskien vuoksi.
Euroopan oma datakeskusrakentaminen on edennyt Yhdysvaltoja hitaammin. Schneiderin Maxson totesi sähköverkkojen kapasiteettipulan jarruttavan hankkeita monissa Euroopan maissa, vaikka Ranskassa tilanne on parantunut.
EU:n tekoälytehdas-hanke ja 10 miljardin euron investoinnit supertietokoneisiin voivat ajan myötä kiihdyttää eurooppalaista kysyntää, mutta toistaiseksi kasvu on keskittynyt Atlantin toiselle puolelle.
Yhtiöiden arvostukset ovat nousseet. ASML:n toteutuneen 12 kuukauden P/E-kerroin liikkuu 50:n tuntumassa, ja myös Legrandin 29-kertainen tuloskerroin ylittää yhtiön pitkän ajan keskiarvon selvästi.
Sijoittajan on siis arvioitava, heijastavatko kurssit jo nykyisen kasvun vai onko muutoksessa vielä hinnoittelematonta potentiaalia.
Prysmianin 16 miljardin euron tilauskanta ja ASML:n lähes 39 miljardin euron tilauskirja viittaavat siihen, etteivät nämä yhtiöt rakenna tulevaisuuttaan yhden neljänneksen varaan.
