Yrittäjien eläkevakuutuksen uudistaminen on edennyt selvitysvaiheesta jatkovalmisteluun. Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen ilmoitti joulukuussa 2025 hallituksen olevan valmis uudistamaan YEL-järjestelmää vielä kuluvan hallituskauden aikana ja käynnisti samalla yrittäjävuoropuhelun, jossa yrittäjiä kuullaan laajasti uudistuksen suunnasta.
Vuoropuhelun pohjana on filosofian tohtori Jukka Rantalan selvitys, jonka sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 5. joulukuuta 2025. Eläketurvakeskuksen entinen toimitusjohtaja asetettiin tehtävään joulukuussa 2024.
Yrittäjän YEL-työtulon tulisi Rantalan mukaan pääsääntöisesti määräytyä verotettavan ansiotulon perusteella.
Muutos korvaisi nykyisen järjestelmän, jossa eläkelaitos arvioi yrittäjän työpanoksen rahallisen arvon laskennallisesti – käsitteen, joka on monille yrittäjille abstrakti ja jonka soveltaminen koetaan mielivaltaiseksi.
Syitä muutoksiin onkin, sillä yrittäjien luottamus YEL-järjestelmää kohtaan on romahtanut. Vain kuusi prosenttia yrittäjistä kertoo luottavansa nykyiseen eläkejärjestelmään, kun vielä elokuussa 2022 osuus oli yli kaksinkertainen.
Käytännössä Rantala ehdottaa hybridimallia, jossa pienemmillä tuloilla eläkemaksu määräytyisi suoraan verotettavien ansiotulojen mukaan. Kun nykyisen työtulolaskurin tilalle kehitettävän työpanosmittarin perusteella määritelty työtulo ylittäisi 35 000 euroa vuodessa, yrittäjä siirtyisi nykyisen kaltaiseen laskennalliseen työtulomalliin.
Tähän kynnykseen kohdistuu kuitenkin yksi uudistuksen kovimmista kiistoista.
Lähes 600 miljoonan euron lasku veronmaksajille
Uudistuksen taustalla vaikuttaa pitkään kasvanut rahoitusongelma. Valtio kattaa yrittäjien eläkkeistä jo lähes 600 miljoonaa euroa vuosittain, koska YEL-maksutulo ei riitä maksussa olevien eläkkeiden rahoittamiseen. Summa paisuu joka vuosi.
Toisin kuin TyEL-järjestelmässä, yrittäjien eläkkeitä ei ole koskaan rahastoitu. Nykyiset yrittäjät maksavat pitkälti nykyisten eläkeläisyrittäjien eläkkeet, ja kun alivakuuttaminen on yleistä, järjestelmä rasittaa julkista taloutta yhä enemmän.
Eläketurvakeskuksen selvityksessä tutkittiin yrittäjien YEL-työtuloja ja yrittäjätoiminnan verotettavia tuloja vuodelta 2022. Tulos oli paljastava: etenkin suurituloisten yrittäjien voimassa olleet työtulot olivat selvästi matalia suhteessa verotettaviin ansiotuloihin. Pienemmillä tulotasoilla tilanne oli päinvastainen – osalla yrittäjistä työtulo ylitti todelliset ansiot.
Ansiotuloon perustuva malli selkeyttäisi tilannetta ja vähentäisi alivakuuttamista, Rantala perustelee. Samalla työtulo reagoisi luontevammin yrittäjän tulojen vaihteluun vuodesta toiseen.
Ministeri ampui selvityksen osittain alas tuoreeltaan
Grahn-Laasonen otti Rantalan ehdotuksiin huomattavan etäisyyden jo ehti selvityksen julkistamispäivänä 5. joulukuuta. Ministeri totesi suoraan, ettei selvityshenkilön mallia voi sellaisenaan toteuttaa, koska se nostaisi vakuutusmaksuja liian suurella osalla yrittäjiä. Hallitus näyttää suosivan versiota, jossa muutokset kohdistuvat lähinnä pienituloisiin ja aloitteleviin yrittäjiin.
Tämä on herättänyt kritiikkiä usealta suunnalta.
Mikro- ja yksinyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Liisa Hanén on huomauttanut, että hybridimallissa suurituloiset yrittäjät voisivat edelleen vakuuttaa itsensä todellisia tulojaan alhaisemmalla tasolla. Jos luodaan malli, jossa eri tulotason yrittäjille sovelletaan eri eläkemaksuperusteita, sille täytyy Hanénin mukaan olla vahvat perusteet.
Työeläkevakuuttajat Tela ry:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes puolestaan piti valitettavana, jos ansiopohjaiselle eläkemaksulle ei anneta todellista mahdollisuutta. Hänen viestinsä oli suoraviivainen: eläkejärjestelmän perustehtävä on huolehtia sosiaaliturvasta, ei toimia yrittäjyyspolitiikan välineenä. Jos yrittäjyyttä halutaan tukea, siihen on olemassa muita keinoja.
Toisella laidalla Suomen Yrittäjät on korostanut, että eläkemaksun pitää jatkossakin perustua työpanoksen arvoon. Järjestö haluaa ennen kaikkea lisätä yrittäjän valinnanvapautta ja nostaa pakollisen vakuuttamisen alarajaa.
Asetelma on siis tuttu: eläketurvan kattavuuden parantaminen ja yrittäjyyden edistäminen vetävät eri suuntiin, eikä kukaan osapuolista ole valmis antamaan periksi omasta tavoitteestaan.
Hätäjarrutus jo tehty
Laajemman uudistuksen rinnalla hallitus on jo tehnyt yhden konkreettisen korjausliikkeen. Vuoden 2026 alusta voimaan tullut lakimuutos laajensi 4 000 euron enimmäiskorotusrajan koskemaan kaikkia YEL-vakuutettuja yrittäjiä vuoden 2028 loppuun saakka. Aiemmin raja koski vain ennen vuotta 2023 aloittaneita.
Ilman muutosta tilanne olisi ollut raju. Arviolta noin 4 000 yrittäjän työtuloa olisi korotettu keskimäärin noin 14 000 euroa, ja neljäsosalla korotus olisi ylittänyt 23 000 euroa. Erityisesti vuoden 2023 jälkeen aloittaneilla ei ollut minkäänlaista suojaa, koska Marinin hallituksen alkuperäinen lakimuutos jätti heidät siirtymäajan ulkopuolelle.
Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén ei kaunistellut tilannetta. Ilman muutosta moni vasta-alkanut yritystoiminta olisi voinut kaatua ennakoimattomiin maksukorotuksiin.
Viisi ehdotusta, yksi iso kysymysmerkki
Työtulon uudelleenmäärittelyn ohella Rantalan selvitys sisältää neljä muuta kehitysehdotusta. Hän esittää vakuuttamisvelvollisuuden neljän kuukauden aikarajasta luopumista sekä vakuuttamisen tulorajaksi TyEL-alarajan kolminkertaista tasoa, noin 2 520 euroa.
Nykyjärjestelmän vinous näkyy alarajoissa konkreettisesti. YEL-alaraja on vuonna 2026 noin 9 423 euroa vuodessa, kun TyEL-puolella vakuuttamisvelvollisuus alkaa jo reilusta 70 eurosta kuukaudessa. Ero on yli yksitoistakertainen.
Iso osa kasvavasta osa-aikayrittäjyydestä jää siksi kokonaan lakisääteisen eläkevakuutuksen ulkopuolelle.
Rahastoinnista Rantala toteaa lakonisesti, että jos sitä päätetään selvittää, on ensin määritettävä selkeät tavoitteet. Rahastoinnin aloittaminen vaatisi merkittävästi enemmän aikaa ja suunnittelua kuin itse maksuuudistus.
Tela ry:n Minna Pelkonen on vaatinut rahastoinnille erillistä laajaa selvitystä.
Kelloa vastaan
Kevään 2025 kehysriihessä hallitus kirjasi tavoitteekseen, että YEL-maksu määräytyisi nykyistä selkeämmin yrittäjän todellisten tulojen mukaan. Alkuperäinen aikataulu tähtäsi vuoteen 2029.
Grahn-Laasonen on kuitenkin viestinyt nopeammasta etenemisestä ja todennut, että lainsäädäntö voitaisiin valmistella jo vuoden 2026 aikana.
Hallituskautta on jäljellä vajaat kaksi vuotta. Edessä on vielä poliittinen linjapäätös siitä, kuinka laajasti ansiotuloperusteiseen malliin siirrytään, sekä varsinainen lakivalmistelu ja eduskuntakäsittely. Yrittäjävuoropuhelu on käynnissä, mutta ratkaisun lopullinen muoto on auki.
Yksi seikka ansaitsee huomion. Rantala ei esitä pääomatulojen ottamista eläkemaksun perusteeksi, mikä rauhoittaa erityisesti osakeyhtiömuotoisia yrittäjiä.
Samalla se jättää avoimeksi sen, kuinka tehokkaasti malli todella puuttuu alivakuuttamiseen niillä yrittäjillä, jotka voivat jakaa tulojaan ansio- ja pääomatulojen välillä – eli juuri siellä, missä ongelma on suurin.
Äsken oli finanssivakuuttajien webinaari eikä ministeri sanonut taaskaan mitään. Pettymys. Onko ihme että jos johtajuutta ja rohkeutta ei uudistukseen ole, niin tulee näitä kansalaisaloitteita ja muita takavasemmalta, itsekin sen allekirjoitin kun tuntuu ettei mikään etene. Ei voi tavallinen yrittäjä ymmärtää miksei tätä saada todellisten tulojen mukaan? Mikä siinä mättää? Kyllä eläkemaksut pitää maksaa oikeista ansiotuloista ja tulojen mukaan, eikä mistään työpanos tms lottokoneesta. Pienyrittäjien edustaja on aivan oikeassa tässä mutta taitaa ministeri ja koko hallitus olla Suomen yrittäjien talutusnarussa. Itse erosin koko järjestöstä tämän takia, on käsittämätöntä että haluavat pitää nykymallin, eivät ole tavallisen yrittäjän puolella.
Eläkettä pitää saada sen mukaan montako eläkkeen maksajaa on maksanut tähän yhteiskuntaan. Nyt eläkehimmeli ryöstää perheellisten panostukset. Nyt nuoret tuhlaa hoivaviettinsä koiriin ja sijoittaa rahat osakkeisiin , koska eläkeyhtiöt ei palkitse lasten tekemisestä !