Selvityshenkilö Jukka Rantala luovutti perjantaina sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasoselle yrittäjien eläkelain uudistamista käsittelevän selvityksensä. Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) tilaaman selvityksen tavoitteena oli etsiä ratkaisuja, joilla yrittäjän eläkemaksun ja eläkkeen perustana olevan työtulon määrittämistä kehitettäisiin nykyisestä.
Selvitys sisältää viisi kehitysehdotusta, joista yksi keskeinen on yrittäjän työtulon määrittäminen yrittäjätoiminnan verotettavan ansiotulon kautta, eikä laskennallisen työtulon kautta kuten nykyään. Tämä toimisi vakuuttamisen pääsääntönä. Rantalan mukaan muutos selkeyttäisi työtulon määrittelyä, huomioisi yrittäjän muuttuvat työtulot ja vähentäisi alivakuuttamista.
Rantala ehdottaa myös vakuuttamisvelvollisuuden neljän kuukauden aikarajasta luopumista, ja että vakuuttamisen tulorajaksi otettaisiin TyELin alaraja kolminkertaisena, eli noin 2520 euroa. Tämä parantaisi Rantalan mukaan työeläketurvan kattavuutta.
Uudistusehdotukselle heti torppaus
Ministeri Grahn-Laasonen tyrmäsi Rantalan ehdotuksen tietyiltä osin. Helsingin Sanomat kertoi aiemmin tällä viikolla Grahn-Laasonen kertoneen, että ministeriössä valmistellaan ”täsmätoimena” vain rajatulle joukolle aloittelevia ja pienituloisia yrittäjiä mahdollisuutta määrittää eläkemaksunsa todellisten ansaittujen tulojen mukaan.
Ministerin ei uskonut Rantasen raportin ratkovan kasvun ja yrittäjyyden edellytysten ongelmaa.
”Arvostan Rantalan työtä, mutta olen huolissani ilmassa olevasta keskustelusta siitä, että voitaisiin siirtyä suoraan ansioperusteiseen malliin. Se ei ole mahdollista”, Grahn-Laasonen kertoi Helsingin Sanomille.
Suomen Yrittäjille Rantalan ehdotus ei sellaisenaan kelpaa jatkovalmistelun perustaksi.
”Raportin ehdotukset nostaisivat laajasti – jopa sadoilla miljoonilla euroilla – yrittäjien eläkemaksuja ja vaikeuttaisivat yrittäjyyttä, mikä ei edistä kasvua. Yrittäjien eläkejärjestelmä kaipaa uudistusta, joka vahvistaa yrittämisen edellytyksiä eikä heikennä niitä”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjät on vaatinut, että selvitystyössä tulee perusteellisesti kartoittaa nykytilan ongelmia sekä vaihtoehtoja ja uskottavia kehittämisehdotuksia niiden ratkaisemiseksi.
”Vaikutusarviot jäävät puutteellisiksi. Selvitys ei sisällä ollenkaan käyttäytymisvaikutusten arviointia tai vaikutusarviointia muun kuin eläkejärjestelmän näkökulmasta”, Suomen Yrittäjien johtaja Atte Rytkönen-Sandberg harmittelee.
Yrittäjille lisää valinnanvapautta
Yrittäjät korostaa, että YEL-uudistuksen tulee lisätä valinnanvapautta. Yrittäjät esittää, että pakollisen alarajan yläpuolella yrittäjällä tulee olla mahdollisuus valita, perustuuko vakuuttaminen nykyiseen työtulomalliin vai niin sanottuun todellisten tulojen malliin, jossa eläkemaksun taso katsotaan esimerkiksi tulorekisteristä.
”Yrittäjien tilanteet vaihtelevat, siksi järjestelmän pitää joustaa. Työtulomalli sopii monille, mutta ei sovi kaikille nykymuodossaan”, Pentikäinen sanoo.
Osinkoja ei saa millään tavalla ottaa YEL-maksujen perusteeksi, koska ne ovat pääoman tuottoa. Eläkkeen pitää perustua palkansaajilla ja yrittäjillä työpanoksen arvoon.
“Kiitämme ministeri Grahn-Laasosta selkeästä linjauksesta siitä, ettei osinkoja oteta YEL-maksun perusteeksi”, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Työtulolaskuri pitää kuopata
Rantala ehdottaa pääsäännön rinnalle mahdollisuutta siirtyä nykyisen kaltaiseen laskennalliseen työtulomalliin, kun määritelty työtulo ylittää 35 000 euroa vuodessa.
Laskennalliseen työtuloon kuuluisi olennaisesti työpanosmittari, joka voitaisiin kehittää nykyisestä työtulolaskurista.
”Eläkeyhtiöiden usein mielivaltaisia esityksiä antava työtulolaskuri pitää kuopata tai vähintään rakentaa uusi apuväline työtulon määrittämiseen”, Rytkönen-Sandberg edellyttää.
Rantala esittää selvityksessä myös vaihtoehtoja YEL-rahastoinnin käynnistämiseksi.
“Rahastoinnin sisällyttäminen YEL-järjestelmään on pitkällä aikavälillä tärkeä keino pienentää valtion osuutta yrittäjien eläkkeistä. Työtä eri vaihtoehtojen kartoittamiseksi pitää jatkaa. Lisäksi eläkejärjestelmän tehostaminen on keskeinen keino laskea eläkemaksuja ja pienentää yrittäjien eläkejärjestelmän alijäämää”, Rytkönen-Sandberg toteaa.
