IBM:n osake sukelsi maanantaina 13,2 prosenttia ja sulkeutui 223,35 dollariin. Kyseessä oli yhtiön rajuin päiväpudotus sitten lokakuun 2000. IBM:n osake on laskenut helmikuussa yhteensä 25 prosenttia, mikä tekee kuukaudesta pahimman sitten vuoden 1968.
Pudotuksen laukaisi tekoälystartup Anthropic, joka julkaisi maanantaina blogikirjoituksen Claude Code -työkalunsa kyvyistä modernisoida COBOL-ohjelmointikielellä kirjoitettuja vanhoja järjestelmiä. COBOL on 1950-luvun lopulla kehitetty ohjelmointikieli, joka pyörittää yhä valtaosaa maailman pankkien, lentoyhtiöiden ja julkishallinnon taustajärjestelmistä. Anthropicin arvion mukaan 95 prosenttia Yhdysvaltojen pankkiautomaattitapahtumista prosessoidaan COBOL-koodilla.
IBM on vuosikymmeniä myynyt suurtietokonejärjestelmiä, jotka on optimoitu juuri tällaisten järjestelmien pyörittämiseen. Niiden ylläpito ja modernisointi on ollut yhtiölle vakaata ja katteikasta liiketoimintaa.
Anthropic väittää, että Claude Code pystyy automatisoimaan juuri ne tehtävät, jotka ovat perinteisesti tehneet COBOL-modernisoinnista kallista ja hidasta. Työkalu osaa yhtiön mukaan kartoittaa koodipohjien riippuvuuksia ja dokumentoida prosesseja, joiden selvittäminen on vaatinut ihmisanalyytikolta kuukausia.
”Perintökoodin modernisointi pysähtyi vuosiksi, koska vanhan koodin ymmärtäminen maksoi enemmän kuin sen uudelleenkirjoittaminen. Tekoäly kääntää tämän yhtälön”, Anthropic kirjoitti blogikirjoituksessaan.
Blogikirjoitus riitti romahduttamaan 31 miljardia
Reaktion rajuus hätkähdyttää, varsinkin kun Anthropicin ilmoitus ei sisältänyt varsinaista tuotelanseerausta vaan vain blogikirjoituksen. IBM:n markkina-arvosta katosi päivässä yli 31 miljardia dollaria, ja osake on nyt yli 20 prosenttia miinuksella vuoden alusta.
Ironista kyllä, IBM on itse markkinoinut tekoälypohjaista COBOL-modernisointia jo vuodesta 2023 lähtien. Yhtiön watsonx Code Assistant for Z -työkalu tekee pitkälti samaa, mitä Anthropic nyt lupaa.
IBM on siis tiennyt vuosia, että tekoäly muuttaa tätä markkinaa, mutta sijoittajat reagoivat vasta kun ulkopuolinen toimija kirjoitti asiasta blogitekstin.
Myyntipaniikki ei rajoitu IBM:ään.
Perjantaina tietoturvayhtiöiden osakkeet laskivat, kun Anthropic esitteli Claude Code Security -ominaisuuden, joka etsii koodipohjan haavoittuvuuksia. Helmikuun aikana tekoälyuhkien pelko on painanut alas myös Salesforcen, Atlassianin, Adoben, ServiceNow’n ja HubSpotin osakkeita.
Ympäristöä on kuvattu osuvasti ”myy ensin, kysy myöhemmin” -markkinaksi. Institutionaaliset sijoittajat keventävät positioitaan yhtiöissä, joiden liiketoimintaan tekoäly saattaa osua, riippumatta siitä kuinka todennäköinen tai nopea muutos todellisuudessa on.
COBOL ei häviä yhdessä yössä
Maailmassa on arviolta 220 miljardia riviä COBOL-koodia tuotantokäytössä. Sitä pyörii pankkien ydinjärjestelmissä, vakuutusyhtiöiden korvausjärjestelmissä ja julkishallinnon maksuliikennealustoissa.
Koodin purkaminen ja korvaaminen on vuosikymmeniä ollut niin kallista ja riskialtista, ettei sitä ole tehty, vaikka tarvetta olisi.
IBM:lle tämä on ollut kultakaivos.
COBOL-osaajien määrä pienenee joka vuosi eläköitymisen myötä, ja ylläpidon hinta nousee vastaavasti. Harvenevat osaajat yhdistettynä kriittisiin järjestelmiin luovat tilanteen, jossa asiakkaalla ei ole varaa tinkiä.
Tekoäly voi todellakin muuttaa tätä dynamiikkaa. Jos Claude Code tai vastaava työkalu pystyy analysoimaan ja dokumentoimaan COBOL-koodia murto-osassa ajasta, modernisointihankkeiden hinta laskee.
Analysointi on kuitenkin vasta projektin alkupää. Varsinainen migraatio edellyttää arkkitehtuuripäätöksiä ja integraatiotestausta, joita tekoäly ei hoida. Pankin ydinjärjestelmän siirrossa yksikin virhe voi pysäyttää maksuliikenteen, joten operatiivinen vastuu jää ihmisille vielä pitkään.
Brittiläinen teknologiauutissivusto The Register huomautti maanantaina kuivasti, ettei Anthropicin blogikirjoitus sisältänyt juurikaan uutta. IBM:n oma tekoälytyökalu on tehnyt samaa vuodesta 2023. AWS, Microsoft ja IBM:stä irtautunut Kyndryl ovat kaikki tarjonneet omia migraatiopalveluitaan.
Infosysin hallituksen puheenjohtaja Nandan Nilekani totesi vasta viime viikolla, että tekoäly on tehnyt perintökoodin uudelleenkirjoittamisesta vihdoin edullista.
Myy ensin, analysoi ehkä myöhemmin
IBM:n pudotus kertoo enemmän markkinoiden hermostuneisuudesta kuin Anthropicin COBOL-työkalun vallankumouksellisuudesta. Kun tekoälystartup julkaisee blogikirjoituksen, joka sivuaa jonkin pörssiyhtiön liiketoimintaa, sijoittajat myyvät ensin ja arvioivat tilannetta vasta jälkikäteen.
Fundamenteiltaan IBM on maanantaina sama yhtiö kuin perjantaina. Neljännen kvartaalin liikevaihto kasvoi 12 prosenttia 19,7 miljardiin dollariin. COBOL-järjestelmät eivät katoa huomenna, ja IBM:llä on oma tekoälytyökalunsa niiden modernisointiin.
Pidemmällä aikavälillä todellinen uhka kohdistuu hinnoitteluvoimaan. Jos tekoäly todella laskee perintökoodin modernisoinnin hintaa, IBM:n on vaikeampi veloittaa nykyisiä palkkioita palveluliiketoiminnassaan. Liiketoiminta ei katoa, mutta sen katteet saattavat kutistua.
IBM on sopeutunut ennenkin. Yhtiö on 112-vuotisen historiansa aikana luopunut PC-valmistuksesta, irtautunut puolijohdeteollisuudesta ja myynyt palvelinliiketoimintansa Lenovolle.
Tällä kertaa uhka tulee kuitenkin teknologiasta, jota IBM itse on kehittänyt ja markkinoinut vuosia. Sijoittajat näyttävät epäilevän, onko yhtiö tarpeeksi nopea hyödyntämään sitä ennen kuin joku muu tekee sen halvemmalla.
