Helsingin pörssissä koettiin helmikuun viimeisellä viikolla historiallinen hetki. OMXHCAP-hintaindeksi nousi perjantaina 20. helmikuuta lukemaan 9 633,54 pistettä ja rikkoi samalla syyskuussa 2021 tehdyn edellisen ennätyksen 9 616,77 pistettä.
Tiistaina 24. helmikuuta indeksi jatkoi ennätysjahdissa ja sulkeutui arvoon 9 635,41 pistettä.
OMXHCAP-hintaindeksi on Helsingin pörssin hajautetun osakesalkun kehitystä kuvaava osakeindeksi. Indeksissä yhden osakkeen enimmäispaino on rajattu kymmeneen prosenttiin, mikä tekee siitä mielekkään mittarin pörssin laajemmasta kehityksestä pelkkien suurimpien yhtiöiden sijaan.
Ennätys kertoo, että Helsingin pörssin nousu ei ole vain yksittäisten jättiyhtiöiden ansiota.
Hintaindeksi tarkoittaa, että indeksi huomioi vain osakkeiden kurssimuutokset, ei osinkojen uudelleensijoitusta. OMXHCAP on siten hyvä mittari sille, miten laajasti hajautettu Helsingin pörssiin sijoittava salkku on kurssien osalta kehittynyt, kun taas tuottoindeksi näyttää kokonaistuoton, jossa osingotkin on otettu huomioon.
Ennätys syntyi yli neljä vuotta edellisen huipun jälkeen. Syyskuussa 2021 tehty aiempi ennätys oli seurausta koronapandemian jälkeisestä voimakkaasta osakerallistä, jota ruokkivat keskuspankkien nollakorot ja massiivinen elvytys.
Sen jälkeen Helsingin pörssi vaipui pitkään laskuun Venäjän hyökkäyssodan, inflaatiopiikin ja korkojen nousun seurauksena.
Kolme vuotta kestänyt kuoppa
Vuoden 2021 huipun jälkeen Helsingin pörssi kärsi poikkeuksellisen pitkästä heikosta jaksosta. Vuoden 2022 shokki tuli Venäjän hyökkäyssodan myötä, ja korkojen nopea nousu painoi arvostuskertoimia alaspäin.
Vuoden 2023 lopussa Helsingin pörssin markkina-arvosta oli haihtunut lähes sata miljardia euroa huippuvuosiin verrattuna.
Käännekohta tuli viime vuonna, kun vuosi 2025 osoittautui Helsingin pörssille poikkeuksellisen vahvaksi.
OMXHCAP-hintaindeksi nousi vuoden aikana noin 29,7 prosenttia ja koko pörssin tuottoindeksi yli 37 prosenttia osinkojen kanssa – korkein vuosituotto lähes kahdellekymmenelle vuodelle.
Helsinki päihitti tuotollaan muut Pohjoismaat, useimmat eurooppalaiset pörssit sekä jopa yhdysvaltalaisen S&P 500 -indeksin euroissa mitattuna.
Vuoden 2025 nousu perustui kuitenkin pääosin arvostuskertoimien elpymiseen, ei yhtiöiden tuloskasvuun.
Koko pörssin tulosten odotettiin itse asiassa laskevan noin kaksi prosenttia edellisvuodesta. Toisin sanoen sijoittajat olivat valmiita maksamaan suomalaisyhtiöistä enemmän suhteessa niiden tuloksiin, koska tulevaisuuden näkymät olivat kirkastuneet.
Vuoden 2026 alussa nousuvauhti on jatkunut. OMXHCAP on noussut 5,8 prosenttia vuoden alusta.
Suuryhtiöt kantavat pörssiä
Ennätyksen taustalla on erityisesti suurten yhtiöiden menestys. Rahoitus- ja teollisuussektorit muodostavat yhdessä yli puolet Helsingin pörssin markkina-arvosta, ja juuri nämä sektorit ovat vetäneet nousua. Tosin OMXHCAP-indeksiin suurimpien yhtiöiden vaikutus on luonnollisesti pienempi painorajoituksen vuoksi.
Vuonna 2025 rahoitussektorin kärkinimet nousivat voimakkaasti: Nordea kohosi 53 prosenttia ja Mandatum 54 prosenttia. Teollisuudessa Wärtsilä nousi peräti 78 prosenttia ja Metso 67 prosenttia. Tietoliikennepuolella Nokia vahvistui 30 prosenttia ja Telia 37 prosenttia.
Pienemmistä yhtiöstä löytyy hurjin nousija. Bittium kipusi viime vuonna peräti 371 prosenttia.
OP:n päästrategin Antti Saaren mukaan Helsingin pörssin 25 suurimmasta yhtiöstä noin 15 oli noussut vuoden 2025 aikana yli 20 prosenttia.
Helmikuussa 2026 nousua ovat johtaneet erityisesti teleoperaattorit, teollisuusyhtiöt ja energiasektori. Nokia nousi yhden kaupankäyntipäivän aikana yli neljä prosenttia, ja Wärtsilä teki viiden vuoden huipun.
Nousun keskittyminen on kuitenkin myös riski. Mediaaniyhtiön tuotto Helsingin pörssissä jäi vuonna 2025 vain noin 9,5 prosenttiin, mikä tarkoittaa, että valtaosa noususta tuli pieneltä joukolta suuryhtiöitä.
Saksan investointipaketti muutti pelisäännöt
Yksittäisistä ulkoisista tekijöistä merkittävin on Saksan historiallinen päätös puolustus- ja infrastruktuuri-investoinneista. Saksan liittopäivät hyväksyivät keväällä 2025 yhteensä yli tuhannen miljardin euron investointipaketin, josta 500 miljardia euroa kohdistuu infrastruktuuriin seuraavan kymmenen vuoden aikana.
Tutkimuslaitos DIW Berlinin arvion mukaan paketti kasvattaa Saksan bruttokansantuotetta noin kaksi prosenttia vuodessa.
Saksa on vuodesta toiseen ollut Suomen tärkeimpiä vientimaita, ja paketin vaikutukset näkyvät jo suomalaisten vientiyritysten tilauskirjoissa. Erityisesti rakennusala ja puolustussektori uskovat hyötyvänsä saksalaisinvestoinneista.
Myös Suomen ja Saksan välistä yhteistyötä tiivistetään. Helmikuussa 2026 maat allekirjoittivat aiejulistuksen vetytalouden investointien edistämisestä.
Laajemmin Euroopan puolustusmenot kasvavat voimakkaasti. Nato-maat ovat sitoutuneet käyttämään 3,5 prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustusmenoihin vuoteen 2035 mennessä, ja suomalaisen puolustusteollisuuden vienti oli vuonna 2024 jo 1,1 miljardia euroa.
Vakaa korkoympäristö tukee
Euroopan keskuspankki (EKP) laski ohjauskorkojaan vuosina 2024–2025, ja talletuskorko on vakiintunut kahden prosentin tasolle. Helmikuun 2026 kokouksessaan EKP piti korot ennallaan jo viidettä kertaa peräkkäin.
EKP:n viesti on selkeä. Inflaatio on vakautumassa kahden prosentin tavoitteeseen, ja talous on pitänyt pintansa haastavassa toimintaympäristössä.
Kasvua tukevat EU-alueen alhainen työttömyys, yksityisen sektorin vahvat taseet ja julkisten puolustus- sekä infrastruktuurimenojen asteittainen kasvu.
Nordean arvion mukaan EKP:n seuraava korkoliike olisi koronnostoa kohti vasta vuonna 2027, mikä kertoo odotuksesta, että talouskasvu vahvistuu Euroopassa edelleen.
Kahden prosentin korkotaso tarjoaa osakkeille edelleen suotuisan ympäristön verrattuna vuosien 2022–2023 tilanteeseen.
Suomen talous elpyy hitaasti
Kotimainen talouskehitys on ollut pörssin kannalta pikemminkin neutraali kuin selkeä ajuri. Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2025 vain 0,2 prosenttia, ja vuodelle 2026 ennusteet asettuvat 0,8–1,1 prosentin haarukkaan.
Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhala arvioi, että yksityinen kulutus piristyy ja kääntyy kasvuun vuonna 2026 reaaliansioiden noustessa ja korkorasituksen hellittäessä. Myös vientimarkkinat virkoavat, ja puolustusinvestoinnit kasvavat merkittävästi.
Pörssiyhtiöiden kannalta ratkaisevampaa on kuitenkin kansainvälinen suhdanne.
Moni Helsingin pörssin suuryhtiö saa valtaosan liikevaihdostaan ulkomailta, jolloin Euroopan ja globaalin talouden tila painaa vaakakupissa enemmän kuin Suomen oma tilanne.
Tulosodotukset kääntyneet nousuun
Yksi keskeinen syy pörssiennätyksen syntyyn on tulosennusteiden suunnan kääntyminen. Vaikka vuoden 2025 tulokset eivät kasvaneet, 12 kuukautta eteenpäin katsovat tulosennusteet pohjasivat toukokuussa 2025 ja ovat sen jälkeen olleet vakaassa nousussa.
Erityisesti teollisuusyhtiöiltä odotetaan tuloskasvua. Esimerkiksi S-Pankin tuoreessa analyysissä arvioidaan, että Helsingin pörssin nettotulos kasvaa vuonna 2026 noin 14 prosenttia viime vuodesta, ja että ennustetun tuloskasvun taustalla ovat erityisesti teollisuusyhtiöt sekä Nokia.
Suurinta tuloskasvua S-Pankki odottaa Nesteeltä, joka yksinään vastaisi ennusteen mukaan yli 540 miljoonan euron tulosnoususta. Sitä seuraavat Nokia, UPM, Outokumpu ja SSAB.
“Meillä on takana kolmen vuoden tuloskrapula, joka seurasi vuoden 2022 lyhytaikaista tulosbuustia Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Vuoden 2026 näkymissä tuloskasvu kääntyy selvästi ylöspäin. Markkinakehityksen kannalta on kuitenkin keskeistä se, jatkuuko maailmankaupan kasvu ja heijastuvatko tekoälyinvestoinnit laajemmin talouteen”, salkunhoitaja Juha Varis sanoo
Sijoittajien optimismia voimistaa myös mahdollisen Ukrainan rauhan tuoma käänne. Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri on arvioinut, että rauhansopimus voisi tuoda tilauksia suurille kotimaisille konepajoille jälleenrakentamisen myötä. Myös kuluttajien luottamuksen palautuminen vapauttaisi säästöön kertynyttä ostovoimaa.
Arvostukset eivät jätä tilaa pettymyksille
Ennätyksen kääntöpuoli on arvostuskertoimien venyminen. Helsingin pörssin P/E-kerroin nousi vuoden 2025 aikana noin P/E-kertoista 14x lähes tasolel 19x, mikä ylittää selvästi kymmenen vuoden keskiarvon noin 17x.
Rahoitussektorin P/E-kerroin kipusi tasolle 21x kolmen vuoden mediaanin ollessa 15x, ja teollisuuden vastaava luku nousi tasolel 24x. Koko pörssin tasolla nykyiset arvostukset eivät jätä tilaa tulospettymyksille, ja markkinoiden herkkyys uutisille voi kasvaa vuoden 2026 aikana.
Riskejä kasvattaa myös Yhdysvaltain kauppapolitiikan epävarmuus ja geopoliittisten jännitteiden jatkuminen. Reutersin helmikuinen ekonomistikysely ennakoi eurooppalaisille osakkeille vuoden puolivälissä korjausliikettä, vaikka kokonaiskuvassa suunta säilyisi nousevana.
Sijoittajan kannalta ennätyksen rikkominen on symbolisesti merkittävää. Se kertoo, että yli neljän vuoden kuopasta on noustu takaisin. Mutta historiallisesti korkealle venytetyt arvostuskertoimet muistuttavat, että osakemarkkinoilla entinen tuotto ei ole tae tulevasta.
