Suomen Yrittäjät on esitellyt työelämän muutosohjelmansa. Ohjelmassa yrittäjäjärjestö vaatii työelämän lainsäädäntöön remonttia, joka huomioi yritysten erilaiset tarpeet ja vahvistaa paikallista sopimista.
”Suomi tarvitsee lisää työtä ja työpaikkakohtaisia ratkaisuja, jotta yritykset voivat kasvaa ja palkata myös epävarmoina aikoina. Nykyinen sääntely ei tunnista riittävästi pk-yritysten toimintaympäristöjen eroja”, toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen Suomen Yrittäjistä sanoo.
Yrittäjät esittää, että vuosittaista työaikaa lisättäisiin julkisella ja yksityisellä sektorilla työnantajien kustannuksia kasvattamatta.
”Tämä voitaisiin toteuttaa esimerkiksi muuttamalla osa arkipyhistä palkattomiksi vapaiksi tai siirtämällä niitä viikonloppuun vuosityöaikaa lyhentämättä sekä lyhentämällä julkisen sektorin pitkiä vuosilomia”, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg sanoo.
Yrittäjät esittää myös, että työaikalakia uudistetaan siten, että sunnuntaityön tuplapalkka ei olisi enää lakisääteinen ja sunnuntaityöstä sekä ylitöistä maksettavista korvauksista voitaisiin sopia paikallisesti myös työehtosopimuksesta poiketen nykyistä laajemmin.
Lisää joustoja paikalliseen sopimiseen
Paikallisen sopimisen laajentaminen oli yksi Petteri Orpon hallituksen keskeisistä työlainsäädäntöuudistuksista. Lakimuutokset tulivat voimaan vuoden 2025 alusta, ja niiden myötä paikallinen sopiminen on mahdollista riippumatta siitä, kuuluuko yritys työnantajaliittoon tai onko sillä luottamusmiestä.
Erityisesti järjestäytymättömien työnantajien mahdollisuudet paranivat, ja yrityskohtaisella työehtosopimuksella voi nyt poiketa samoista lainkohdista kuin aiemmin vain valtakunnallisella sopimuksella.
Yrittäjät haluaa lisätä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia, jotta työehdoista voidaan sopia joustavammin yritysten ja työntekijöiden tarpeiden mukaan.
Lainsäädäntöä tulisi muuttaa niin, että työpaikoilla voitaisiin sopia myös työehtosopimuksista poiketen, jos työnantaja ja työntekijät näin yhdessä haluavat.
”Tutkimusten mukaan luottamus ja yhteistyö ovat suomalaisilla työpaikoilla vahvoja, erityisesti pk-yrityksissä. Tätä tulee hyödyntää nykyistä paremmin. Tällä kaudella paikallisen sopimisen lisäämisessä on päästy alkuun. Työtä pitää jatkaa tulevalla vaalikaudella”, Pentikäinen sanoo.
Yrittäjät nostaa esiin myös perhevapaiden rahoituksen uudistamisen.
”Perhevapaalla olevan toimeentulo tulisi turvata yhteisistä, verotuksella kerätyistä varoista. Esitämme siirtymistä kohti Tanskan mallia, jossa perhevapaalla olevan toimeentulo rahoitetaan pääosin verovaroista ja osin työnantajien yhteisillä vanhempainvapaarahastoilla”, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Työterveyshuollon kilpailu vaillinaista
Yrittäjät vaatii sairausvakuutuslain sairauspäivärahan omavastuuajan lyhentämistä kymmenestä päivästä kolmeen. Nykytilanne asettaa pk-yritykset kohtuuttomaan asemaan.
”Nyt yrittäjä maksaa jopa kymmenen päivää sairaana olevan työntekijän palkkaa, saamatta siitä hyvitystä. Pk-yrityksille nämä kustannukset ja riskit voivat muodostua esteeksi palkkaamiselle”, Rytkönen-Sandberg sanoo.
Lisäksi Yrittäjät esittää, että työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto poistetaan. Nykyinen järjestelmä on keskittynyt muutamalle suurelle toimijalle, kustannukset ovat paisuneet, eikä palveluiden laskutus ole läpinäkyvää.
”Monet yrittäjät kokevat, että järjestelmä aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä. Tarvitaan muutos, joka lisää kilpailua, luo alalle uutta yrittäjyyttä ja mahdollistaa työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen työyhteisön lähtökohdista käsin”, Pentikäinen toteaa.
Lue myös tämä: Suomen Yrittäjät julkisti 50 kohdan kasvuohjelman – ”Riskistä pitää palkita, ei pilkata”
Ymmärtääkö Rytkönen-Sandberg että ne pitkät vuosilomat ovat niitä harvoja/ainoita kilpailuetuja, joita julkisella sektorilla on ?
Joku kouluttaa ne Tuotantotalouden diplomi-insinöörit, Liikkeenjohdon ekonomit ja kirurgit.
Äskettäin Alphabetin kurssi laski runsaat 4%. Kyseisellä laskulla euroiksi muutettuna olisi voinut ostaa Helsingin pörssistä huomattavan osan suurimmista yhtiöistä. Tuo muutos selittyi hyvin pitkälti parin avainhenkilön menetyksellä.
Meillä on jo nyt vaikeuksia saada riittävää määrää luonnontieteiden asiantuntijoita koulutusjärjestelmäämme. Voidaan kysyä että miksi esimerkiksi matemaattisesti lahjakas ihminen valitsisi opettajan ammatin jos valinta toisi tullessaan pitkät päivät (kyllä, ne oppitunnit valmistellaan ja kyllä kokeita ja vastaavia korjataan hyvin myöhään).
Lisäksi työtä tehdään virkavastuulla ja huomattava osa opiskelijoista on vielä lukiossakin alaikäisiä ja tämä tuo asiaan lisää juridisia velvoitteita.
Noita löysiä heittoja on hyvä heittää siellä ”hirviporukassa tai golfkentällä” ja ymmärrän että edunvalvonnassa pitää välillä olla äänessä.
Voisimme myös tehostaa taloutta esim. Luomalla verotukseen kevennysvaraa leikkaamalla yritystukia, sillä nehän vääristävät taloutta eivätkä suosi kilpailukykyisiä yrityksiä.
Kyseistä ehdotti aikoinaan jo ministeri Valtonen silloin kansanedustaja Lepomäki kirjassaan Vapauden voitto.
Opetusalalta vielä sellainen huomio, että aikoinaan palkka maksettiin vain opetusajalta ja kun agraarisessa maassa mentiin peltotöihin (=kesäloma) niin palkan maksaminen loppui. Myöhemmin sama vuosipalkka jaettiin 12 kuukaudelle, joten vaikka niiden pitkien kesälomien leikkaaminen olisi aika reipas sisäinen devalvaatio. Miten monella alalla suostuttaisiin yli 15%n palkan alentamiseen ?
Kävisikö se Rytkönen-Sandbergille itselleen ? Olisiko se käynyt hänen omille opettajilleen Kauppakorkeassa/Oikeustieteellisessä/Teknisessä Korkeakoulussa?